Seniorit Slovakiassa – kiinnostava kohde ruoantuottajille
02.6.2014 14:35
Agronomiliiton seniorit suuntasivat keväisen ulkomaan matkansa tällä kertaa Slovakiaan. Matkalle ilmoittautui 64 aktiivista senioria, joten päädyttiin toteuttamaan matka kahdessa ryhmässä: huhtikuussa ja toukokuussa.
Kohdemaana Slovakia oli useimmalle ryhmäläiselle uusi kokemus. Matka tarjosikin paljon nähtävää ja koettavaa. Slovakia on väestömäärältään Suomen kokoinen, mutta pinta-alaltaan vain 15 % Suomen pinta-alasta. Maasto on monimuotoinen: viljavista peltoaukeista Ylä ja ala Tatran ja Karpaattien vuoristoon.
Slovakian alueen historia on vanhaa ja monipolvista. Euroopan sydämessä olevana maana, sitä ovat hallinneet eri aikakausina lukuisat kansakunnat ja hallitsijat. Keski-Euroopan valtavirta Tonava on yhdistänyt useita maita ja niiden pääkaupunkeja. Historia näkyi kaikkialla, kirkoissa, museoissa, rakennuksissa.
Alueen runsaat linnat ja kaupunkienmuurit kertoivat omaa historiaansa, miten silloiset asukkaat puolustautuivat milloin mistäkin hyökkääviä vihollisia vastaan. Oma erikoisuutensa oli ikivanha kaivosteollisuus, mistä tähän päivään on säilynyt eräiden kaupunkien nimen edessä sana Banska, mikä tarkoittaa kaivosta.
Retkeläisiä kiinnosti eniten maan lähihistoria, muutos natsi-Saksan vasallivaltiosta ja sosialistisesta Tšekkoslovakiasta Slovakiaksi, EU:n ja Naton jäsenmaaksi, euromaaksi ja vahvaksi autoteollisuuden maaksi. Slovakiassa valmistetaan Volkkareita, Kiaa ja Peugeot’itä.
Sosialismin osuustoimintatiloista kapitalismin suurtiloiksi
Slovakian maatalouden tilanne ei ole hyvä. Huolimatta tuotannon tehokkuudesta ja korkeista sato- ja tuotostasoista meille tuotiin esille tuotannon heikko kannattavuus.
Kävi ilmi, että Slovakiaa hallitsevat suuret kansainväliset elintarvikeyritykset, ja maan oma elintarviketeollisuus on Suomeen verrattuna järjestäytymätöntä ja pientä. Tässä tilanteessa Slovakian maatalous on elintarviketuotannon arvoketjun ”pahnan pohjimmainen”, ja sen sanavalta hinnan muodostuksessa on vähäinen. Kehitys näkyy jo nyt esimerkiksi Slovakian maidontuotannon alenemisena, vaikka edellytykset olisivat muuten kohdallaan.
Liittyminen EU:hun näkyi rakennuksissa, koneissa ja kalustoissa. EU on tukenut menneellä ohjelmakaudella maatalousyrityksiä 40 % investointituella, minkä ansiosta ainakin vierailukohteissa tuotantokalusto oli täysin uudistettua.
Vierailukohteissamme peltoa oli viljelyksessä 1500–4400 ha ja karjakoko 400–600 lehmää, tilat viljelevät vuokrapeltoja ja maksavat vuosittain omistajille 50–100 € per ha vuokraa. Vierailukohteemme tiloilla vuokranantajien määrä vaihteli 500–1500 välillä. Keskimääräinen pinta-ala vuokrasopimuksissa vaihteli 2–10 hehtaarin välillä. Vuokrapeltoa ei ole merkitty maastoon, joten kyse on eräänlaisesta yhteisomistuksesta, missä pinta-ala on merkitty vain paperille. Tässä suomalalaisilla agronomeilla oli ihmettelemistä ja ymmärtämistä.
- Juha Seppälä/seniorivaliokunnan pj, matkanjohtaja