Näkökulma maatalouden investointeihin ja rahoitukseen

07.3.2014 13:30

Nordean asiantuntijajohtaja MMM Timo Jaakkola puhui Agrosenioreille 4.3. tiukkaa talousasiaa.

Elintarvikeketjua ohjattiin aina 2000-luvun alkuun saakka maatalouspolitiikalla mutta sen jälkeen ohjaus on siirtynyt markkinoille. Ketju on muuttunut tukityönteisestä markkinavetoiseksi, missä kuluttaja määrää, mitä elintarvikkeita hän haluaa ostaa ja käyttää. Samalla siirtyminen ylituotannon maailmasta tasapainoon ja ajoittaiseen niukkuuteen on johtanut yhä lisääntyvään hintavaihteluun markkinoilla, kertoi Timo Jaakkola.

Pienen on löydettävä vahvuudet

Suomessa tämä on merkinnyt sitä, että jatkuvasta ylituotannosta on siirrytty niukoista resursseista käytävään kilpailuun, emmekä me pärjää täällä maailman suurtiloille. Meillä 100 lehmää ja peltohehtaaria tekee tilasta ison mutta esim. Virossa ison tilan raja on 400 lehmää. Mistään ei löydy niin paljon rahaa, että maataloutemme voisi perustua kilpailukykyiseen massatuotantoon.

Maatilojen menestyksenkin täytyy perustua olemassa oleville tai synnytettävissä oleville vahvuuksille. Siksi pitää löytää kilpailuedut, niihin perustuvat tuotteet, rakentaa tehokas jakeluverkosto ja löytää tuotteista kiinnostunut maksukykyinen asiakaskunta. Asiakas määrittelee tänä päivänä tuotteen arvon ja tuottajan tehtävänä on auttaa asiakasta arvon määrittämisessä. Todelliset vahvuudet ovat muutettavissa rahaksi.

Maatalouden rahoitus on riskien hallintaa

Maatalous kilpailee rahoituksessa muiden toimialojen yritysten kanssa.  Pankkisäätely vaikuttaa myös maatalouden rahoitukseen.  Muun muassa pankkiveron taso määräytyy pankin rahoitusriskien perusteella ja heikoimpien luottoluokkien asiakkaiden marginaalit ovat nousseet.

Basel III -kriteerit sekä finanssikriisin tuoma epävarmuus on nostanut varainhankinnan kustannuksia, jotka sitten vaikuttavat luottohintoihin. Lisäksi lainarahan hintaa saattaa nostaa maatiloilla kannattavuudesta ja toimialasta johtuva liiketoimintariski, aiemmista ongelmista ja vähäisestä kokemuksesta ja yhden henkilön panoksesta johtuva yrittäjäriski, vakuusvaje, pitkä laina-aika sekä korkotukilaina, jossa ei ole korontarkistusmahdollisuutta.

Hintaa laskee jos yrityksessä on hyvä kannattavuus, pieni toimialariski, vahvat näytöt yrittäjän osaamisessa sekä riskit hallinnassa ja varasuunnitelmat. Myös riittävä oman pääoman osuus ja likvidit kattavat vakuudet, lyhyt laina-aika ja kokonaisasiakkuus pankissa vaikuttavat luoton hintaa alentavasti. Maatila-asiakkaan hinnoittelu perustuu pankissa luottoluokitukseen ja asiakassuhteen laatuun.

Investointeja suunnitellusti tarpeeseen

Maatilojen rahoitusasemaan vaikuttaa myös kannattavuuden sudenkuopat. Tällaisia ovat muun muassa se, jos korvausinvestointeja ei tehdä, tuotannon kasvu ja kehitys laiminlyödään, jolloin syntyy investointivelkaa. Pitkäaikaisia investointeja ei voida tehdä vain tukien varaan, vaan tuotanto pitää suunnitella markkinoiden tarpeen - ei lyhytnäköisen tukien maksimoinnin varaan.

Liian nopea kasvu pudottaa yrittäjän kärryiltä tai menokuri löystyy.  Myös hidas reagointi toimintaympäristön muutoksiin saattaa johtaa kannattavuus- ja rahoitusongelmiin. Tähän saakka maatilat ovat selvinneet velkaongelmista suhteellisen hyvin, sillä pakkohuutokauppoja on edelleen hyvin vähän.

Tavoitteena onnellinen yrittäjä

Timo Jaakkola kertoi, että pankki haluaa maatiloille onnistuneita investointeja onnellisia ihmisiä. Maatilayrittäjän tulee asettaa tavoitteeksi paljonko perhe tarvitsee elääkseen ja ollakseen onnellinen. Elinkeinon ja yrittämisen tarkoitus on tuottaa rahaa tätä varten. Yrittäjän tulee päättää, voidaanko tämä tulotaso saavuttaa nykyisellä tuotannon tehokkuudella ja laadulla ilman mittavia laajennusinvestointeja vai ja pitääkö lisätuotto saada laajennusinvestoinnista. Tällöin on tarkoin laskettava, että se todella parantaa yritystoiminnan kannattavuutta ja tulosta ja miten paljon siitä kannatta maksaa, jotta ei esim. velkaannuta liikaa.

Jos tällainen toteutusmalli tuntuu yrittäjästä hyvältä ja tekee hänen perheensä onnelliseksi, hanke kannattaa myös toteuttaa.

Ammattitaito tarpeen, keskinkertaisuus ei riitä

Mitkä ovat sitten maatilayrittämisen menestyksen kulmakivet? Kestävästi kannattava toiminta on mahdollista vain hyvällä, mielellään erinomaisella ammattitaidolla tapahtuva yrittäminen, keskinkertaisuus ei enää riitä, painottaa Jaakkola.  Vain kannattava toiminta kelpaa näytöksi hyvästä ammattitaidosta, amatöörit harrastavat- ammattilaiset tienaavat.  Osaamisvaatimus koskee myös kaikkia maatalouden sidosryhmiä.

Kiinteiden kustannusten kehitys on hyvin ratkaisevaa. Pelto, koneet ja rakentaminen ovat Suomessa huomattavasti kalliimmat kuin muissa maissa. Sp-hinnat karkaavat ja lisämaa on rajusti ylihintaista, meillä on valitettavasti EU:n kalleimmat navetat ja ylimitoitettu konekanta. Tämä merkitsee sitä, että on vaara, että isännät ovat hinnoittelemassa itseään ulos bisneksestä. Siksi on tärkeää, että hyvä osaaminen palkitaan riittävin kannustein.

Kotimarkkinoiden toimivuus takaa suomalaisen elintarviketeollisuuden kyvyn tuottaa tuottajille lisäarvoa. Kannustava poliittisen ympäristön tuki ratkaisee vahvuuksien hyödyntämisen ja osaamisen kehittämisen ja siten edesauttaa viljelijöitä selviämään jatkossa.

Lopuksi Timo Jaakkola kertoi, että haasteita maataloudessa kyllä riittää, sillä The Economist- lehden artikkelin mukaan, seuraavien 50 vuoden aikana ihmiskunta syö yhtä paljon kuin edellisten 10 000 vuoden aikana.

-          Jukka Saastamoinen/Agroseniorit

Kommentit

• Pekka Carlson 5 years ago

  Pelto Suomessa huomattavasti kalliimpaa, mihin maahan verrattuna näin on? Onko suhteellisesti vai miten on tähän päädytty. Tanska,Etelä Ruotsi, Hollanti,Saksa. Tunnen viljelijöita näistä maista ja siellä pellon hinnat ovat ihan eri luokkaa kuin täällä. Koneista ei haluta säästää, mutta pellon hintaa vaaditaan alemmas eli vakuuksia alas maatilalta. Salaojituskustannus on myös karannut. Ennen eu ta ojitus maksoi euroissa n. 800€ ja kuinkas nyt 5000€. Helppo on pellon hintaa kritisoida. Euroopassa pelto on jo niin kallista ettei kukaan osta vaan vuokraa.