Huoltovarmuus vedestä verkkoon
22.4.2015 12:42
Seniorit kokoontuivat Huoltovarmuusseminaariin 14.4.
Poliittiset muutokset lähiympäristössä sekä luonnonkatastrofien riskit olivat mielessä, kun seniorivaliokunta ja agroseniorit järjestivät iltapäiväseminaarin maamme huoltovarmuudesta Agronomitalossa. Paikalla oli noin 40 aktiivista senioria, joista useat ovat olleet mukana maamme huoltovarmuusorganisaatioissa.
Energiaa ja kyberuhkaa
Johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastolta kuvasi kokonaisvaltaisesti maamme rauhanajan huoltovarmuusorganisaatiota ja sen toimintaa. Hän toi esille, että huoltovarmuudella tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa. Huoltovarmuuden kannalta olennaista on ennakoida ja minimoida kriisien tai häiriöiden vaikutuksia taloudellisiin ydintoimintoihin.
Varautumisessa painopiste on siirtynyt alueelliseen ja paikalliseen toimintaan. Mm. häiriöt juomaveden jakelussa ovat hyviä esimerkkejä tämän päivän kriiseistä. Varautumisessa on toisaalta huolehdittava materiaalisesta riittävyydestä varmuusvarastoinnilla ja toisaalta varmistettava toiminnan jatkuvuus häiriötilanteessa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminnalla.
Keskeiset uhat liittyvät tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriöihin, nk. kyberuhkiin. Toinen Suomen kannalta merkittävä uhka on häiriöt energian saannissa, mitä tänä päivänä korostaa riippuvuus Venäjän energiasta. Muut keskeiset ovat väestön terveyden kannalta vakavat häiriöt ja luonnon- ja ympäristöonnettomuudet.
Jyrki Hakolan esitysmateriaali
Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarviketeollisuusliitosta kuvasi elintarvikesektorin poolien (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa- ja jakelu) tehtäviä ja toimintaa. Lisäksi hän kuvasi kyberturvallisuuden perusasioita. Kyberturvallisuus käsittää paitsi sähköiset verkot, myös verkoissa käsiteltävän tiedon suojaamista. Tässä mielessä kyberturvallisuus koskee tänä päivänä lähes kaikkia prosesseja.
Uhkana maatalouden kannattamattomuus
Valmiusasiamies Juha Mantila kuvasi maatalouden tuotantoedellytysten varmistamiseen liittyvää toimintaa ja organisaatioita osana elintarvikehuollon varmistamista. Hän totesi elintarvikeomavaraisuutemme olevan hyvällä tasolla. Suurena uhkana hän piti, että olemme tuotantopanosten tuonnin varassa siemeniä lukuun ottamatta. Varmuusvarastoinnilla varaudutaan mahdollisiin häiriötilanteisiin.
Elintarvikehuollon keskeisenä perustana on kansallinen maataloustuotanto. Tämä on mahdollista vain, jos tuotantoedellytykset Suomessa säilyvät. Varautumiseen liittyy myös, että maassamme on riittävä elintarviketeollisuuden jalostuskapasiteetti sekä toimiva teollisuuden ja kaupan jakelujärjestelmä aina kuluttajalle saakka. Yksikkökoon kasvun ja automaation lisääntyessä maatalouden tuotantoprosesseissa henkilöresurssit ovat yhä enemmän muodostumassa kriittiseksi tekijäksi häiriötilanteissa. Suurimpana uhkana Mantila piti tuotannon alhaista kannattavuutta, mikä heijastuu maataloustuotantoon ja maataloustuotteiden jatkojalostukseen esimerkkinä kasviöljy- ja sokeriteollisuus sekä investointihaluttomuutena.
Juha Mantilan esitysmateriaali
Uhka ei ole juomaveden riittämättömyys vaan ruokatuotannon vähentyminen
Neljäntenä esitelmöitsijänä oli vesitekniikan professori Olli Varis Aalto Yliopistosta. Hänen vanhempansa Eero ja Anna-Liisa Varis olivat kuulijakunnalle tuttuja työelämästä. Hän käsitteli elävästi ruoan ja veden riittävyyttä globaalisti. Väestön kasvu, ilmaston muutos, eläinperäisempi ruokavalion muutos sekä biopolttoaineet yhdessä laajentavat vesipulasta kärsiviä alueita. Huomionarvoista on, että vesipula-alueet laajenevat nimenomaan päiväntasaajan pohjoispuolella, Euroopassakin.
Merkittävä osa vedestä kuluu ruoantuotantoon. Sen vuoksi ruokaturva ja vesivarat ovat kiinteässä yhteydessä. Maailmaväestöstä on tällä hetkellä n. 1 mrd aliravittuja. Vastaavasti ylipainoisiksi on luokiteltu painoindeksin mukaan 1,5 mrd. Toinen haaste ovat ruokahävikit, joiden suuruudeksi on laskettu n. 1/4 maataloustuotannon ravintoarvosta.
Suomen tilannetta Varis kuvasi riippuvaiseksi globaalista kehityskulusta. Maamme kansantalouden pieni koko ja avoin talous kannustavat edistämään kansainvälisiä pelisääntöjä ja vihreää kirjanpitoa. Hyvä vesien hoito stabiloi yhteiskuntia ja ekosysteemejä niin paikallisesti kuin alueellisestikin.
Esitelmät kirvoittivat vilkkaan keskustelun. Moni kuulija kertasi kokemuksiaan toimiessaan osana huoltovarmuusorganisaatiota. Esitykset päivittivät tilannekuvaa ja uusiin uhkiin varautumistilannetta sekä -toimenpiteitä. Erityinen arvostus kohdistui Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan.
Olli Variksen esitysmateriaali
- Juha Seppälä, Agronomiliiton seniorivaliokunnan puheenjohtaja