Yrittäjänä ravitsemustieteen kentällä – haastattelussa Leena Putkonen

02.8.2021 09:50

Leena Putkonen on vatsa- ja suolistovaivoihin erikoistunut laillistettu ravitsemusterapeutti (terveystieteiden maisteri). Toiselta ammatiltaan hän on eräopas. Leena työskentelee yrittäjänä ja tekee monenlaisia tehtäviä luennoinnista etävastaanottoihin ja mediatehtäviin.

Millainen urapolkusi on ollut? Miten päädyit yrittäjäksi?

Yrittäjäksi päädyin oikeastaan sattuman kaupalla. Työskentelin työterveyshuollossa ravitsemusterapeuttina, missä laskutus tuli hoitaa oman yrityksen kautta. Tällöin päätin aloittaa sivutoimisena omatoimiyrittäjänä muiden töiden ohessa ja perustin toiminimen. Työskentelin samaan aikaan Seinäjoen keskussairaalassa ravitsemusterapeuttina sekä FINGER-tutkimuksessa tutkimusavustajana.

Mitä etuja yrittäjyys tuo työntekoon?

Suurin etu on varmasti vapaus päättää omista aikatauluista ja työtehtävistä. Omaa uraa voi kehittää siihen suuntaan, mikä kiinnostaa eniten ja mihin haluaa keskittyä. Yrittäjänä toimiessa kukaan ei sanele työnkuvaa valmiiksi. Silloin on myös vapaus pitää lomia ja vapaita oman tarpeen mukaan, eikä ole vuoden kierrossa kiinni.

Entä haasteita?

Oman aikataulun hallinta ja ajankäyttö on paikoitellen haastavaa. Lisäksi talousasiat välillä mietityttävät. Mistä rahaa tulee, tuleeko sitä riittävästi ja jaksaako itse painaa riittävästi töitä sen eteen?

Yrittäjyys on melko itsenäistä ja siksi välillä yksinäistä puurtamista. Yksityisenä ravitsemusterapeuttina ei ole ympärillä samanlaista työyhteisöä kuin julkisella puolella työskennellessä. Yrittäjänä on siksi tärkeää verkostoitua ja olla kiinnostunut kollegoiden tekemisistä.

Mitä ominaisuuksia yrittäjällä olisi hyvä olla?

Yrittäjyys vaatii hyvää itsetuntoa. En lähtisi yrittäjäksi anteeksipyydellen. Silloin ylitsesi kävellään helposti ja saatat alihinnoitella palveluitasi. Väittäisin myös, että myymisen taitoa tarvitaan.

Yrittäjyys ei välttämättä ole paras vaihtoehto henkilölle, joka pitää tasaisesta ja turvallisesta tulovirrasta. Erityisesti ravitsemustieteen ja -terapian alalla on hyvä huomioida alueelliset erot. Tarjonta kannattaa kohdistaa sinne, missä myös kysyntää riittää.

Kuinka omaa osaamistaan kannattaa sanoittaa ja tehdä näkyväksi?

Omista vahvuuksista ja heikkouksista on hyvä opetella olemaan rehellinen. Sen, mitä itsestään antaa ulospäin, täytyy pohjautua totuuteen. Varsinkaan uran alussa ei voi olla fantastinen asiantuntija. Omien vahvuuksien esille tuominen on yllättävän hankalaa ja sitä onkin hyvä kaikkien harjoitella.

Tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten hyviä sosiaalisia taitoja, kannattaa ehdottomasti korostaa uran alussakin. Myös mahdollista muuta koulutustaustaa kannattaa tuoda esiin. Omat elämänkokemukset voivat auttaa työssä ja ne kannattaa valjastaa käyttöön.

Tutustu siis itseesi ja siihen, millainen olet. Varsinkin yksin toimiessa sillä on iso merkitys. Henkilöbrändi nousee yrittäjyyden myötä väkisinkin vahvaksi. Jos omaa persoonaa ei tuo esiin, voi henkilö jäädä etäiseksi.

Kuinka omaa osaamista ja ammatti-identiteettiä voi kehittää jo opiskeluaikana?

Pidän verkostoitumista tosi tärkeänä tänä päivänä. Verkostoitua kannattaa myös yli ammattirajojen! Itselleni erityisesti ulkomaiden kollegoihin tutustuminen erilaisissa seminaareissa on ollut antoisaa. Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa on esillä kovia ammattilaisia, ja heidän tekemisestään saa paljon rohkeutta ja inspiraatiota. Sitä kautta pystyt kehittämään itseäsi ja omaa osaamistasi.

Pidä silmät avoinna. Havainnoi maailmaa ja bongaile ongelmatilanteita, mitkä näyttävät linkittyvän omaan alaan tai potilaiden ongelmiin. Sitä kautta opit soveltamaan opittua tietoa ja eläytymään potilaiden konkreettisiin rooleihin. On tärkeää ymmärtää, että ammattilaiselle monet ravitsemukseen liittyvät asiat ovat helppoja, mutta potilaille ei. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sen tajuaa, sitä enemmän oma tekijyys vahvistuu ja menee oikeaan suuntaan.

Mitä vinkkejä antaisit nuorelle yrittäjälle tai sitä suunnittelevalle?

Kannustan tekemään pohjatyön huolella. Älä lähde soitellen sotaan, vaan aloita mieluummin varovaisemmin. Massasta on hyvä koittaa erottua jotenkin ja keksiä ”se oma juttu”, sillä kilpailu on kovaa. Oma markkina on hyvä tuntea ja se, mihin aikoo asettua.

Perehdy yrittäjyyden perusasioihin. Käy kursseja ja hyödynnä esimerkiksi Yritys-Suomen palveluita. Myös Agronomiliitolla on hyviä webinaareja ja workshoppeja yrittäjyyteen liittyen. Kysele tuntemiltasi yrittäjiltä seikkoja, joihin on hyvä kiinnittää huomiota alkuvaiheessa.

Kirjoita aina liiketoimintasuunnitelma. Sitä on hyvä pohtia yhdessä ammattilaisten kanssa ja kysyä heidän näkemyksiään. Starttiraha kannattaa ehdottomasti hyödyntää, mutta älä jätä liiketoimintaa sen varaan. Pohjakassassa olisi hyvä olla useampia tonneja kasassa ennen aloittamista.

Elina Olkkonen, Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa Retikka ry:n edustaja