Tiedettä käytäntöön – hiilensidonnalla hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan yritysten kannattavuutta: Haastattelussa Yaran nurmen kehityspäällikkö Mervi Seppänen
15.12.2020 08:56
Kasvinviljelytieteistä väiteltyä tohtorin arvoa seurasi pitkä ura yliopistomaailmassa. Viikistä matka jatkui yksityiselle sektorille globaalin kemianteollisuuden pariin. Mervi Seppänen on kylmää kestävä nurmiasiantuntija, joka haluaa vaikuttaa toteuttamalla tiedettä käytännössä.
Minulla on asioihin aina hieman pohjoinen näkemys. Olen kotoisin utajärveläiseltä maitotilalta, jolta kiinnostus luonnontieteisiin ajoi Helsinkiin opiskelemaan Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Valintaan vaikutti tiedekunnan soveltavien luonnontieteiden monipuolisuus ja alan vaikuttavuus. Lienee kotitaustani peruja, kun kylmän kestävyys ja heinänteko ovat aina olleet sydäntä lähellä. Viikki mahdollisti aihepiiriin perinpohjaisen paneutumisen.
Ensimmäisinä opiskeluvuosina ihmettelin paljon Suomen maatalouden pysähtynyttä tilaa. Oli kyse sitten markkinahinnoista tai uusista tutkimuksista, kaikki vaikutti pysyvän ennallaan. Jo pelkästään länsinaapuria tarkastelemalla pystyi kuitenkin huomaamaan, kuinka ala todellisuudessa kehittyy jatkuvasti, jos sitä vain kehitetään. Mielestäni tulee kehittää.
Tiedonjano ajoi tohtoriopintojen pariin. USA:ssa ja tanskassa vietettyjen postdoc vuosien ja assistentintehtävien kautta tie kuljetti kasvinviljelytieteiden yliopistonlehtorin virkaan. Yliopistouran aikana työskentelin maataloustieteiden laitoksella opetuksesta vastaavana varajohtajana ja maisteriohjelman johtajana. Teimme opettajien kanssa yhteistyössä laajan maatalousalan kandiohjelman ja pääsykoekirjan.
Akateemisen työn varjopuolena oli, että helposti käytäntöön sovellettava tutkimustyö on alalla jo pitkälti tehty. Käytännönläheisenä ihmisenä kaipasin konkretiaa. Miten voidaan tuottaa suuria satoja hyvälaatuista nurmea ja miten nämä toimet vaikuttavat ympäristöön. Vuonna 2019 tartuin tilaisuuteen ja aloitin nurmen kehityspäällikkönä Yaralla.
Koen yliopistomaailmalla olevan paljon annettavaa yrityssektorille. Tutkimustyö ja uudet innovaatiot parantavat tuloksia ja vievät alaa kuin alaa eteenpäin. Toisaalta yliopistokuplallakin olisi paljon opittavaa yrityksiltä, tulisi miettiä miksi jotain tutkitaan ja mihin sitä käytännössä voidaan soveltaa.
Parhaillaan työskentelen viidenkymmenen pilottitilan parissa nurmenviljelyn tehostamiseksi ja panoskäytön optimoimiseksi. Aktiivinen yhteistyö viljelijöiden kanssa tuo työhön mielekkyyttä ja konkretiaa. Työpäivät täyttyvät hiilensidonnalla ja ravinnekäytön optimoinnilla. Konkreettisen hyödyn tuottaminen tiloille on huikeaa. Kansainvälisessä ja suuressa, yli 700 agronomia työllistävässä talossa hyviksi todetuilla toimintamalleilla on mahdollista saada paljon aikaan. Vahva pohjoismainen yhteistyö vetää digitalisaation, täsmäviljelyn ja kemianteollisuuden saroilla muuta Eurooppaa perässä.
Meille välttämätön ruuantuotanto häiritsee aina luontoa, sillä tuotanto vaatii aina panoksia. Tavoitteena onkin mahdollisimman tehokas tuotanto mahdollisimman pienellä alueella, valumat ja päästöt minimoiden. Viljelykset on pyrittävä rakentamaan siten, että ne sitovat auringon valoa maksimaalisesti hengittäen samalla minimaalisesti. Vaihtelevissa olosuhteissa elävän pellon päästöjä ei kuitenkaan koskaan saada täysin nollaan. Maatalousalalla kyse on ennen kaikkea tasapainosta reaalimaailman ja tavoitteiden välillä. Ekosysteemien ohella on pystyttävä huomioimaan myös taloudelliset realiteetit. Helppoja ratkaisuja ei ole, ja vastakkainasettelu on usein pelkkä mainostemppu.
Opiskelijoita kehottaisin ottamaan opinnäytetöissään haasteita vastaan. Kandi ja gradu voivat avata uusia ovia ja syventää omaa osaamista. Samalla kehittyvät projektinhallintataidot ja esimerkiksi lähdekriittisyys, jonka merkitys korostuu nykymaailmassa. Muistakaa, että asioilla on aina kaksi puolta ja asiantuntijan pitää kertoa niistä molemmat, ei valikoida. Lisäksi neuvoisin panostamaan datankäsittelytaitoihin ja hakeutumaan tässä parhaiden seuraan. Kun tarjolla on yhä enemmän tietoa, merkittävimpiä tuloksia saavat aikaan ne, jotka kykenevät löytämään tästä massasta olennaisen.
Substanssiosaamisen on oltava kunnossa. Kun maatalousalalla on osaajia vain vähän, kannattaa olla asiantuntemuksestaan ylpeä ja veloittaa siitä kunnolla. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että sinun on usein oltava ainoa, joka pöydässä aidosti tuntee alaa. Maataloussektori tarjoaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä paljon työtä ja hienoja haasteita. Osallistukaa, opiskelkaa ja olkaa rohkeita.
Haastattelun tekijä: opiskelijavaliokunnassa Sampsa ry:n edustajana toimiva Ville Lukkarila