Kokouksen 6 kulmaa

07.3.2014 13:27

Kokouskulttuuria tekevät osallistujat

Useimmat meistä pääsevät tutustumaan erilaisiin kokouksiin, palavereihin ja niiden kirjaviin käytäntöihin jo opintojen aikana. On ainejärjestöjen yhdistysten kokouksia, eri yliopiston toimikuntien kokouksia ja ryhmätöihin liittyviä palavereja. Tästä on varmasti hyötyä myös tulevaisuuden kannalta, sillä kokoustaminen jatkuu työelämässä ihan varmasti meillä kaikilla.

Aloin pohtia kokouskäytäntöjen tärkeyttä sen jälkeen kun maatalous-metsäylioppilaiden liitto MMYL ry järjesti Agronomiliiton tiloissa kokouskäytäntökoulutuksen ainejärjestöaktiiveilleen. Millainen onkaan hyvä kokous ja miten itse tulisi toimia kokoustilanteissa? Päätin laatia listan itselleni, ja jakaa sen teidän kanssa. Omien tapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta yritetään.

• Osallistu kokouksiin aktiivisesti kuuntelemalla ja kertomalla omat mielipiteet käsiteltäviin asioihin.

• Kokouksella täytyy olla puheenjohtaja ja sihteeri.

• Voi kokoustaa myös ennen kokousta. Päätösesitykset on hyvä valmistella etukäteen esimerkiksi työryhmissä.

• Kokouksella tulee olla selkeä päämäärä. Kokous on onnistunut, kun on selkeät päätökset joihin kaikki sitoutuvat.

• Vireän työskentelyn kannalta kaksi tuntia kokoustyöskentelyä on maksimi.

• Riko kaavaa. Kokousta joskus seisten, pidä vain viiden minuutin kokouksia tai kokous ulkona.

Kokousterkuin Suvi/opiskelija-asiamies

Lähteenä/inspiraationa: http://925design.fi