Innovaatioita ja kestävää ruuantuotantoa FAO:n projektissa Kiinassa – Haastattelussa Varpu Vasko

01.6.2020 12:00

Mitä kaikkea olet opiskellut ja miten päädyit opiskelemaan alaa?

Opiskelin Viikissä ympäristötaloustiedettä ja sivuaineeni oli kehitysmaatutkimus. Valmistuin maisteriksi vuonna 2012.  Aloitin itseasiassa yliopisto-opintoni metsävaratieteen pääaineessa, mutta pian huomasin, että ympäristöasiat ja -ongelmat laajemmin ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus kiinnosti minua enemmän. Kehitysmaatutkimus tuli mukaan valtiotieteellisestä tiedekunnasta, onneksi keksin tutkia opintovalikoimaa myös sieltä. Olin erityisen kiinnostunut kansainvälisistä asioista ja miten kestävä kehitys voi toteutua kehittyvissä maissa. Mielestäni nämä kaksi ainetta sopivat hyvin yhteen.

Mitkä olivat koulutuksesi vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet työuran näkökulmasta?

Koulutukseni antoi hyvän pohjan niin ympäristö-, talous- kuin sosiaalisten vastuullisuusasioiden ja kestävän kehityksen ymmärtämiseen, ja olen työelämässä päässyt hyödyntämään jokaista osa-aluetta. Koen, että koulutustani on arvostettu töissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Toisaalta välillä tuntuu, että työnantajat eivät tiedä mitä ympäristötaloustiede on, eikä sillä nimikkeellä juuri suoraan haeta työntekijöitä, joten on pitänyt olla kekseliäs työnhaussa ja omien taitojen esittelemissä.

Mikä oli opintojen aikana hyvää myöhempää työelämää ajatellen ja mitä olisi kannattanut tehdä opintojen aikana toisin?

Opintojen aikana oli mukava ottaa sivuaine eri tiedekunnasta, se toi vaihtelua opiskeluun. Tärkeää on valita aineet, joista on itse kiinnostunut. Opiskelin myös aika paljon kieliä, kuten espanjaa ja saksaa. Kielikurssien suorittaminen myöhemmin voi olla yllättävän kallista, ja yliopistolla pääsi hyvin vauhtiin. Kieliä pääsin sitten käyttämään opiskeluvaihdoissani Tanskassa ja Espanjassa, jotka olivatkin opiskeluaikojen parasta antia ja ehdoton valtti myöhemmin työnhaussa. Pidin myös meidän ainejärjestön toiminnasta ja olen yhä tekemisissä monien opiskelukavereiden kanssa, joiden kanssa nyt jutellaan myös sitten työasioista ja muustakin elämästä.

Myöhempää työelämää ajatellen olisi voinut olla hyödyllistä pyrkiä oman alan työharjoitteluun vieläkin aiemmin, jotta kokemusta olisi hieman kertynyt ennen valmistumista, mutta tietysti paikkaa on haastava löytää, jos on opiskellut vasta muutaman vuoden. Työharjoittelusta ulkomailla ei muistaakseni puhuttu paljoakaan, ja en hoksannut silloin, että sellainenkin olisi voinut olla oikeasti mahdollista. En usko, että yksittäisillä kurssivalinnoilla tai valitsematta jättämisellä on ollut iso merkitys uralle.

Mikä oli ensimmäinen oman alasi työ?

Ensimmäinen oman alan työni oli ympäristöharjoittelijana ympäristöpäällikön apuna Helsingin Satamalla. Sain paikan vuosi ennen valmistumista ja se kesti 3 kk. Muistan, että osittain tukena oli yliopiston harjoitteluapuraha, mikä oli tietysti iso apu ja houkutteleva työnantajalle. Työ oli oikein kiinnostavaa ja opin paljon kaupungilla työskentelystä ja merenkulun päästöistä, jätehuollosta ja energiankulutuksesta. Ohessa oli myös kansainvälistä yhteistyötä Itämeren satamien ympäristöasioihin liittyen. Harjoittelussa tarjottiin mahdollisuus gradun tekemiseen ja lopulta tein tutkimusta Itämeren alueen satamien ympäristöjohtamisesta seuraavaan kesään saakka.
 

Millä asioilla on ollut merkitystä työnhauissasi ja työhistoriasi muotoutumisessa?

Alkuvaiheessa uraa opinnoilla ja alavalinnalla on tietysti iso merkitys, mutta nyt noin 8 vuoden työelämän jälkeen huomaan, että niiden merkitys vähenee koko ajan ja työkokemus ja töissä opitut taidot itsessään ottavat enemmän tilaa. Tästä johtuen ei kannata murehtia liikaa onko esimerkiksi sivuaine tai gradun aihe juuri se täydellinen valinta, todennäköisesti työelämässä voi edetä muutenkin mielenkiintoisiin pesteihin.

Ihan alussa kuitenkin vaikeinta oli saada se ihan ensimmäinen työharjoittelu, mutta seuraava olikin jo helpompi ja pääsin sitten kesätöihin Fortumille kestävän kehityksen harjoittelijaksi. Näihin töihin pääsin perustelemalla taitojani silloin kurssivalintojen ja gradun aiheen avulla. Mielestäni on tärkeää opiskella aiheita, joista on kiinnostunut, mutta on myös tärkeää realistisesti miettiä mikä on työmarkkinoilla hyödyllistä ja tarvittavaa.

Työhistorian muotoutuminen on monen sattuman summa ja koen, että minulla on ollut onnea matkassa, sillä olen vuosien varrella halutessani löytänyt uuden työn suhteellisen helposti. On mielenkiintoista huomata, miten yhden työpaikan saaminen on johtanut seuraavaan, vaikka jokin paikka ei olisikaan ollut napakymppi. Silti jokaisesta työpaikasta olen oppinut jotain, jota olen voinut hyödyntää myöhemmin ja työhistoriastani on tullut järkevä kokonaisuus. Uskon, että esimerkki opiskelukavereilta, vanhemmilta, sisaruksilta ja tuttavilta on saanut aikaan sen, että olen uskaltanut hakea ja hakeutua työpaikkoihin, kursseille ja tapahtumiin, joita en olisi alun perin ajatellutkaan.

Työpaikan tai -alan arvot ovat iso asia minulle, enkä haluaisi tehdä töitä sellaisessa paikassa, jossa joutuisin taistelemaan niitä vastaan.

Kuinka kauan olet ollut nykyisessä työssäsi?

Palasin aivan hiljattain Pekingistä, Kiinasta, jossa olin vuoden verran töissä YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestössä (Food and Agriculture Organization, FAO). FAO:n toimisto Pekingissä on ns. maatoimisto eli keskittyy alueena Kiinaan ja siellä kestävään ruokatuotantoon, ruokahävikin vähentämiseen, maaseudun elintason kehittämiseen ja poistamaan äärimmäinen köyhyys, jota Kiinassakin yhä on.

Tehtäviini kuului innovaatioihin sekä köyhyyden vähentämiseen liittyvät asiat. Aloitimme mm. uuden projektin, jossa pyritään tuomaan maaseudulla tuotettuja elintarvikkeita paremmin markkinoille nettikaupan ja -markkinoinnin avulla hyödyntäen eli alustoja ja mobiilimaksupalveluja, jotka ovatkin Kiinassa jo huippusuosittuja, mutta eivät vielä kaikkien saatavilla. Tähän projektiin saimme osallistettua ison kiinalaisen yrityksen rahoittamaan projektia. Organisoimme myös mm. Hackathon-innovaatiokilpailun aiheena ruokahävikin minimointi, ja oli upeaa nähdä eri ratkaisuja tähän globaaliin ongelmaan.

Vaikka olinkin käynyt Kiinassa jo aiemmin, parasta antia työssä oli tutustua kiinalaisiin ja Kiinaan lisää, sekä työskentely maaseudulla projekteissa. Kiina on maana erittäin kaunis ja monipuolinen, ja sen suuren koon käsittää vasta paikan päällä. Peking oli kotikaupunkina suhteellisen helppo ulkomaalaiselle ja sopeuduin sinne nopeasti. Monet asiat kuten liikkuminen, yhteiskäyttöpyörät ja -autot sekä mobiilimaksumahdollisuudet ja muu teknologia ovat monesti paljon Eurooppaa edellä.

Vastaako työ opiskeluaikaisia odotuksiasi?

Kyllä ehdottomasti, tässä työssä yhdistyivät hyvin niin ympäristö- kuin kansainväliset asiat ja koin työn erittäin kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi. Tässä työssä oli hyötyä opinnoistani sekä työkokemuksestani niin valtiolla, yrityksissä kuin järjestöissäkin ja pääsin yhdistämään ne kaikki luontevasti. Päädyin Kiinaan itseasiassa YK:n UNV-ohjelman kautta, jolloin tämä paikkani oli Suomen rahoittama.

Mitkä taidot koet työsi kannalta tärkeimmiksi?

Työssäni tarvitsin ainakin projektijohtamisen, organisoinnin ja budjetoinnin taitoja. Myös tietysti englannin kielen osaaminen oli välttämätöntä. Lisäksi YK:n ja FAO:n, eli työnantajan, arvojen ja tavoitteiden tunteminen oli tärkeää ja perehdyin lisää YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin käytännössä. Vieraassa kulttuurissa työskentely edellytti myös tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta ja sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin; lisäkseni vain kaksi muuta työntekijää eivät olleet paikallisia.

Mitä uutta tällä alalla pystyy oppimaan ja mitä osaamista pitää kehittää?

On hyvä pitää itsensä ajan tasalla mitä omalla alalla ja maailmalla tapahtuu. Sen takia luen kirjoja ja kuuntelen podcasteja mielelläni. Koen, että ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat murroksessa ja ala saa lisää huomiota koko ajan, kun esimerkiksi ilmastonmuutos on enemmän esillä mediassa ja poliittisessa päätöksenteossa. On vaikea sanoa mitä tiettyä osaamista kannattaa kehittää, mutta yleisesti ottaen teknologian kehitys, ilmastonmuutos ja muut megatrendit ovat ainakin asioita, joihin jokaisen kannattanee perehtyä.

Mitä kautta työnantajasi rekrytoi ihmisiä palvelukseensa?

FAO rekrytoi työntekijöitä kymmeniin maa- ja aluetoimistoihin ympäri maailmaa sekä päämajaan Roomaan nettisivujen kautta. Tehtävät ovat aina vapaaehtoistöistä, työharjoitteluun ja pysyviin työsuhteisiin. Voisin sanoa, että yleisesti ottaen alalla arvostetaan alaan liittyvää korkeakoulutusta, kokemusta järjestösektorilta ja valtiohallinnosta, maakohtaista kokemusta esim. vapaaehtoistyön tai opintojen kautta, sekä YK-kielien osaamista. Harjoittelijoita sekä vapaaehtoisia otetaan yleensä 3-6 kk ajalle.

Onko palkkauksesi tyydyttävä? 

Palkkaus Kiinassa oli hyvä, mutta minut yllätti asumisen korkeahko hintataso käytännössä. Kannattaa selvittää hintatasoa ennen kuin muuttaa ulkomaille, koska asuminen saattaa syödä jopa puoletkin palkasta.

Opintojen jälkeen ensimmäisen kokoaikatyöni palkka vuonna 2012 oli n. 3000 euroa/kk brutto Suomessa, jonka päälle sai muutaman prosentin henkilökohtaisen lisän. Mielestäni on tärkeää voida puhua palkoista vaikkapa opiskelukavereiden kanssa, muuten ei tiedä mitä pyytää ja mikä taso on reilu.

Mitkä ovat mielestäsi tämän tutkinnon suorittaneen vahvuuksia työmarkkinoilla - miten kannattaisi markkinoida itseään?

Vahvuuksia ovat mielestäni laaja-alainen ymmärrys ympäristöasioista ja globaaleista ympäristömuutoksista, sekä tutkinnon monipuolisuus, joka näkyy siinä, että voi päätyä monenlaisiin eri tehtäviin oikeastaan mille sektorille hyvänsä. Tämä johtuu siitä, että nykyään lähes kaikenlaiset työnantajat ja toimijat joutuvat miettimään ympäristövaikutuksiaan, joten erilaisia työmahdollisuuksia löytyy yhä enemmän. Itseään voi olla joskus hankala markkinoida, mutta kannattaa rohkeasti tuoda esiin käytyjä kursseja, vastuutehtäviä tai työkokemuksia.
 

Onko sinulla vinkkejä opintoihin ja tulevaan työnhakuun liittyen?

Kannattaa tehdä CV ja motivaatiokirje huolella, ihan oikeasti räätälöidä ne haettavan työpaikan mukaan, ja lopuksi antaa kaverin oikolukea ne. Silloin mahdollisuus työhaastatteluun on parempi. Kannattaa yrittää hakea monenlaisia ja eri tasoisia paikkoja. Joskus voi nimittäin käydä niinkin, että työnantajalla on paikkoja auki, jotka eivät vielä ole avoimessa haussa ollenkaan. Tai että työnantajalla on useampi samankaltainen tehtävä avoinna, kuten minulle kerran kävi: tässä tapauksessa aloitinkin yrityksessä eri pestin, johon alun perin hain, ja viihdyin siinä vuosia.

Olen itse kokenut, että kaikenlainen aktiivisuus harrastuksissa, kursseilla tai vapaaehtoistöissä voi hyödyttää työnhaussa, vaikka laajempaa työkokemusta ei juuri tietystä aiheesta vielä olisikaan. Uraa ei voi myöskään oikein käsikirjoittaa etukäteen. Siksi koen, että usein kannattaa ottaa tarjotut mahdollisuudet vastaan, ikinä ei tiedä milloin niistä onkin hyötyä tulevaisuudessa.

Kiitoksia Varpulle todella mielenkiintoisesta uratarinasta ja vinkeistä opiskelijoille!

Emmi Ahonen, Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa Mentor-klubi ry:n edustaja