Haastattelussa elintarviketeknologi Ari Virtanen ja agronomi Simo Tiainen

15.9.2022 10:46

Uratähtäin-blogin teemana tänä vuonna on kansainvälisyys. Joillekin kansainvälinen työpaikka on vain välietappi elämässä, mutta toisille mantereelta toiselle hyppiminen on muodostunut elämäntavaksi. Viikistä valmistunut elintarviketeknologi Ari Virtanen kuuluu siihen porukkaan, joka on tehnyt uraa enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Agronomi Simo Tiaiselle inspiraatio kansainväliseen uraan tuli EU:n myötä.

Työura neljällä eri mantereella - Haastattelussa elintarviketeknologi Ari Virtanen

Ari valmistui Helsingin yliopistosta elintarviketeknologian maisteriksi (elintarviketieteiden maisteri ja pääaineena elintarviketeknologia) 1992, jonka jälkeen hän pääsi Suomen Akatemian apurahalla töihin Rutgersin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Puolentoista vuoden jälkeen Virtanen palasi Suomeen töihin, mutta nyt eri mentaliteetilla. Jenkien dynaaminen työrytmi oli hänestä mukavampi kuin Suomen hitaampi työkulttuuri. Kuuden Suomessa vietetyn vuoden jälkeen hän päätti lähteä takaisin valtameren toiselle puolelle eikä ole kaukomailta vielä palannut takaisin.

Tällä hetkellä Ari asuu Etelä-Koreassa, jossa on viihtynyt jo yli 10 vuotta. Sitä ennen kului kaksi vuotta Perussa, neljä vuotta Kiinassa ja noin kolme lisävuotta USA:ssa. Viimeisimmät työtehtävät, mitä Virtanen on tehnyt, liittyvät viennin tai tuonnin konsultointiin. Hän on avustanut monia yrityksiä pääsemään Aasian markkinoille niin Suomesta kuin esimerkiksi Yhdysvalloista. Taidot ja kokemus eivät lopu vain elintarvikealaan vaan myös esimeriksi lääke- ja teknologia-alojen firmat ovat konsultoineet Virtasta Aasian markkinoista. Viikistä saatu elintarvikealan opetus on hänestä hyvin soveltavaa, joten työskentely eri alojen yritysten kanssa ei ole ollut vaikeaa.

Virtanen tavoitteli aina kansainvälistä uraa, ja hänestä tärkeintä kansainvälisen uran saavuttamisessa onkin oikea mentaliteetti. Unelmatyöpaikan saavuttamiseksi kannattaa tehdä konkreettinen suunnitelma, johon asettaa välitavoitteita joka vuodelle. Vaikka sattumalla on suuri vaikutus tulevaisuuteen, niin verkostoitumalla ja ilmaisemalla oman unelmansa ääneen, voi sattumaa johdatella oikeaan suuntaan.

Ollessaan töissä Viikissä opetusassistenttina, Virtaselle tarjottiin mielenkiintoista työtä Fazerilta, mutta omien unelmien tunteminen sai hänet kieltäytymään pestistä ja lähtemään kohti kansainvälisempää uraa.

Omasta mielestään heikolla englannin kielen taidolla Yhdysvaltoihin lähtenyt Virtanen oppi käyttämään englantia niin työpaikalla kuin vapaa-ajallaan englanninkielisten ystävien avulla. Hän on myös kokemuksesta oppinut, että Aasiassa käydään kauppaa vain “ystävien” kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppaa käydessä tulee luoda ystävyyssuhde yrityksen johtoon, ennen kuin yhteistyö alkaa. Etelä-Amerikassa hän puolestaan oppi paitsi poskisuudelmat myös espanjan puhekielen vieraanvaraisten tuntemattomien kanssa. Tämä taas ei olisi mahdollista aasialaisissa kulttuureissa. Virtanen haluaa muistuttaa näillä esimerkeillä opiskelijoita siitä, että niin sanotusti valmiina ei tarvitse lähteä minnekään, vaan parhaiten oppii tekemällä ja kokemalla.

Kansainvälinen ura ei ole aina ruusuilla tanssimista eikä se ole mahdollista kaikille. Haasteita on tuonut perheenjäsenen tai parhaan ystävän vakava sairastuminen Suomessa, jolloin olisi toivonut asuvansa lähellä. Joskus puolison on vaikea löytää työpaikkaa tai edes saada työlupaa uudessa maassa. Useissa maissa on kuitenkin pitkät perinteet vapaaehtoistyöstä, jota kautta puoliso voi päästä mukaan sosiaaliseen verkostoon ja jopa löytää palkallisen työpaikan. Raha-asioita pohtivan kannattaa hakea erilaisia apurahoja tai etätyömahdollisuuksia, joilla pääsee alkuun. Virtanen kannustaa työpaikkaa etsiessä ottamaan yhteyttä esim. pohjoismaisiin tai kansainvälisiin yrityksiin kohdemaassa. Monet yliopistot ottavat kiinnostuneita tutkimustiimeihinsä, jolloin suosituskirje omalta professorilta on suunnaton apu. Onpa monen ulkomailla asuvan suomalaisen kv-ura alkanut harjoittelijana suomalaisessa tai kansainvälisessä yrityksessä.

Virtanen on ollut onnekas ja usein työnantaja on ollut Suomen valtio tai suomalainen yritys, jolloin tuki Suomesta on ollut hyvä.

Tulevaisuudessa Virtanen haluaisi kirjoittaa kirjan elintarvikkeiden viennistä ja sen eri vaiheista. “Mielestäni Suomessa on maailman paras maatalous ja elintarvikkeiden tuotantoketjut, mutta vienti vaikeaa ilman sitoutumista, resursseja ja osaamista”, kertoo Virtanen. Suomen puhtaaseen ja miellyttävän viileään ilmastoon Ari haluaa palata tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä kirjoittaminen Kehittyvä Elintarvike -lehteen ja kiinteät yhteydet perheeseen, ystäviin ja yrityksiin riittävät pitämään koti-ikävän poissa.teen ja kiinteät yhteydet perheeseen, ystäviin ja yrityksiin riittävät pitämään koti-ikävän poissa.

Monipuolinen-EU osaaja – Haastattelussa agronomi Simo Tiainen

Toinen Viikistä maailmalle ponnistanut osaaja on agronomi Simo Tiainen. Aikanaan Tiainen opiskeli Helsingin Yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineinaan maanviljelystalous, yksityismetsätalous ja maatalouspolitiikka. Simo valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi, jonka lisäksi hän kantaa myös tiedekunnan myöntämää agronomin arvonimeä. Yliopisto-opiskelujen jälkeen hän on täydentänyt osaamistaan muun muassa johtamisen erityisammattitutkinnon JET:in sekä ranskan kielen DELF-tutkinnon kautta.

Heti opintojen ja valmistumisen jälkeen Tiainen sai töitä graduntekopaikastaan, maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Kyseessä on yksi nykyisen Luonnonvarakeskuksen LUKEn edeltäjistä. Päästyään tutkijaksi hankkeeseen, jossa selvitettiin Suomen maataloustilastojen sopeuttamista EU:n tilastojärjestelmään, tehtävä johdatti Tiaisen harjoittelijaksi Brysseliin EU:n komission maatalouspääosastolle. Sittemmin tämä kokemus vei hänet toimimaan kansallisena asiantuntijana komission tilastovirasto Eurostatissa Luxemburgissa.

Viimeiset 20 vuotta Tiainen on ollut töissä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa. Hän on saanut tehdä monia eri tehtäviä, jotka suurelta osin ovat liittyneet Euroopan unioniin ja sen yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Nykyään hän tekee töitä maaseutu- ja aluepolitiikan asioiden parissa. Simo on ollut kahteen eri otteeseen komennuksella MTK:n Brysselin toimiston johtajana, mutta nykyään hänen pääpaikkansa on Helsingissä, vaikkakin jäsenyys Euroopan Talous- ja Sosiaalikomiteassa vie hänet käytännössä viikoittain Brysseliin.

Tiaiselle inspiraatio kansainväliseen uraan tuli EU:n myötä. Suomen EU-jäsenyys tarjosi työmahdollisuuksia, joihin hän tarttui. Ulkomaankomennukset kiinnostivat.

Kansainvälisessä urassa parasta on ollut elämisen kokeminen toisessa maassa. Ihmiset, uuden kokeminen ja oppiminen ovat parasta.

Kun kysytään minkälaiselle ihmiselle kansainvälinen ura sopii, Tiainen on rohkaiseva. Hänestä ura “sopii varmasti monenlaisille ihmiselle. Avoin mieli, positiivinen asenne ja ahkera opiskelu, siinä kolme vinkkiä.” Kansainvälisestä urasta haaveilevaa opiskelijaa Simo kehottaa hyödyntämään erilaiset harjoittelumahdollisuudet ulkomailla jo opiskeluaikana. Esimerkiksi Erasmus-ohjelma on upea juttu. Toisena vinkkinä tulee kielet. “Kielten opiskelu on myös hyvä harrastus. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa hyödyntää esim. Helsingin yliopiston tarjoamat kieliopintomahdollisuudet muiden opiskeluiden ohessa. Kieltenopiskelu laajentaa elämänpiiriä opiskeluaikana.” Näiden tueksi Tiaisen mukaan kannattaa myös hyödyntää erilaiset saatavilla olevat rahoitusmahdollisuudet ulkomaan harjoitteluun, esimerkiksi oma ammattiliittomme, Agronomiliitto, tarjoaa stipendejä tähän tarkoitukseen.

Lopuksi Tiainen summaa kansainvälisen uran olleen hänelle enemmän sattumankauppaa kuin selkeä tavoite. Tosin Suomen EU-jäsenyyden alussa hän myös haki aktiivisesti EU:n virkamiesuralle, joten kyllä pyrkyäkin oli mukana.

Kirjoittajat: Johanna Rytkönen, Viri Lactis ry:n edustaja ja Taru Luomajärvi, MMYL ry:n edustaja opiskelijavaliokunnassa