Elintarviketieteiden ylioppilaat vaihdossa
27.5.2022 13:18
Elintarviketieteiden ylioppilaiden on ilo jatkaa vuoden 2022 Uratähtäin blogissa ilmestyvää juttusarjaa, jossa kuullaan eri alojen opiskelijoiden vaihtokokemuksia. Juttuja varten haastattelemme muutamaa alan opiskelijaa samaa kysymysrunkoa käyttäen.
Tämä juttu on kirjoitettu yhteistyössä Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa toimivien elintarviketieteiden ylioppilaiden edustajien kanssa. Lipidi ry edustaa elintarviketieteiden opiskelijoita ja ajaa heidän oikeuksiaan. Viikin kampuksella toimii myös toinen erittäin aktiivinen elintarviketieteiden opiskelijoita edustava ainejärjestö nimeltä Viri Lactis ry sekä elintarviketieteiden opiskelijoiden työllistymistä edistävä opiskelijayhdistys Mentor-klubi ry. Lue alta neljä mielenkiintoista vaihtokokemusta.
Maisterivaiheen opiskelija Theresa Natri oli kevään 2022 vaihdossa Hollannissa, tarkemmin ottaen alle neljänkymmenentuhannen asukkaan Wageningenissa. Kaupungin yliopisto on arvostettu ja se onkin valittu Hollannin parhaaksi yliopistoksi jo 17 kertaa. Wageningen University & Research on myös kansainvälisesti arvostettu ja sinne saapuu opiskelijoita ympäri maailmaa. Suomessa Theresa opiskelee elintarvikekemiaa pääaineenaan ja sivuaineena elintarviketurvallisuutta.
1. Minkälaisia kursseja kävit vaihdossa? Oliko nämä kurssit helppo valita? Entä oliko kursseja helppo löytää?
Olen äärimmäisen kiinnostunut elintarvikkeisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Helsingin yliopistossa olenkin tehnyt kaikki mahdolliset kurssit, joissa on yhteys elintarvikelakiin. Wageningenissa elintarvikelaille on kuitenkin oma opintosuuntansa maisterivaiheessa, ja tein kursseja tästä ohjelmasta muun muassa: Intellectual Property Rights, Comparative Food Law: EU, USA, and China, Global Trade law sekä Food Fraud and Mitigation.
Wageningenin kurssitarjontaa oli helppo selata ja käydä läpi. Yliopisto on listannut selkeästi mitä kaikkea yliopistolla voi opiskella, ja mitä kursseja missäkin opintosuunnassa on valittavana.
2. Mikä oli haastavinta vaihtoon lähtöprosessissa? Miten selvisit tästä ongelmasta?
Haastavinta oli hakuprosessi Suomessa, lähinnä aikataulutus ja niinkin hölmö asia kuin ohjeiden lukeminen. Eri yliopistoihin ja niiden tarjontaan kannattaa perehtyä kunnolla, ja siihen kannattaa varata aikaa. Itse jätin tämän vaiheen aika viime tippaan! Kannattaa perehtyä kunnolla mitä kaikkea hakemukseen pitää liittää missäkin vaiheessa. Kaikki on kyllä kirjoitettu ylös ja kaiken tarvittavan tiedon löytää, kunhan jaksaa lukea. Oikaisu ei tuo onnea. Tajusin viimehetkillä lähettäessäni hakemusta, että olin unohtanut kirjoittaa motivaatiokirjeen! Onneksi ehdin kirjoittaa sen vielä mukaan.
3. Mitä odotit vaihdolta eniten?
Lähdin vaihtoon tammikuussa, kun koko hollannissa oli sulkutila. Tämän vuoksi sosiaalisen elämän suhteen minulla ei ollut suuria toiveita, vaan päätin, että sen sijaan voin keskittyä mielenkiintoisiin opintoihin. Kun rajoituksia alettiin purkaa, kasvoi minun odotukset sen myötä vaihdon aikana. Oli ihanaa päästä tutustumaan muihin opiskelijoihin ja reissaamaan ympäri Hollantia!
4. Miten uskot hyötyväsi vaihdosta jatkossa?
Vaihto-opinnot laajensivat elintarvikelain osaamistani hurjan paljon. Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä mahdollisesti elintarvikelakiin liittyvien asioiden parissa ja tiedän, että oppimistani asioista on tulevaisuudessa työelämässä paljonkin hyötyä.
5. Mikä on ollut tähän mennessä suurin kulttuurishokki vaihdossa?
Ehkä isoin kulttuurishokki Hollannissa liittyi pankkikortteihin. Todella moni paikka ei hyväksy Mastercardia eikä Visaa, vaan kaikilla hollantilaisilla oli Maestro-kortti. Tämän vuoksi jouduin jatkuvasti kantamaan käteistä mukana!
Ei niinkään shokki, vaan todella positiivinen yllätys on, että hollannissa junalla kulkeminen käy ihan todella nopeasti. Parissa tunnissa pääsee maan halki, mikä teki reissaamisesta todella helppoa!
Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden maisteriohjelmaa suorittava Eveliina Tuovinen lähti Belgiaan Gentin yliopistoon vaihtoon keväällä 2022.
1. Minkälaisia kursseja kävit vaihdossa? Oliko nämä kurssit helppo valita? Entä oliko kursseja helppo löytää?
Otin opiskelijavaihdossa muutamia elintarviketieteiden kursseja, jotka käsittelivät muun muassa fermentoituja elintarvikkeita ja elintarvikelainsäädäntöä. Muita kursseja olivat ainutlaatuinen hollannin kielen kurssi, jonka otin koska halusin oppia vaihtokohteeni äidinkieltä. Lisäksi opiskelin jätehuoltoon ja vastuulliseen talouteen liittyviä kursseja.
Kursseja oli helppo valita kohdeyliopiston nettisivuilta, mutta kuitenkin lopullisen lukujärjestyksen laadinta tuotti haasteita. Muun muassa luentojen päällekkäisyydet ilmeni vasta orientoivalla viikolla.
2. Mikä oli haastavinta vaihtoon lähtöprosessissa? Miten selvisit tästä ongelmasta?
Haastavinta vaihtoon lähtöprosessissa oli byrokraattiset käytännön dokumentit. Kuitenkin Helsingin yliopiston sivustoilta sai hyvin vastauksia ongelmakohtiin sekä vaihtokoordinaattorit auttoivat aina nopeasti tarvittaessa.
3. Mitä odotit vaihdolta eniten?
Odotin vaihdolta eniten englannin kielen taitojani parantumista, asumista vieraassa maassa ja maan kulttuuriin tutustumista. Odotin myös tutustumista kansainvälisiin ystäviin, matkustelua sekä muita uusia kokemuksia.
4. Miten uskot hyötyväsi vaihdosta jatkossa?
Uskon hyötyväni vaihdosta monella tavalla. Keräsin rohkeutta kohdata uusia tilanteita ja ihmisiä. Myös uskon, että opin lähestymään uusia haasteita eri näkökulmista. Lisäksi kielitaitojen parantuminen ja luotto uskaltaa puhua ja oppia uusia kieliä tulee auttamaan työelämässä ja muissa tilanteissa.
5. Mikä on ollut tähän mennessä suurin kulttuurishokki vaihdossa?
Minua yllätti se, kuinka hyvin sopeuduin uuteen arkeen ulkomailla. Muun muassa uusi asuinpaikka 30 muun opiskelijan kanssa solussa mietitytti ennen vaihtoa.
Roope Raitanen on vaihdossa Itävallassa Wienissä Safety in the Food Chain -maisteriohjelmassa BOKU:ssa (Universität für Bodenkultur/University of Natural Resources and Life Sciences). Suomessa Roope opiskelee Elintarviketieteiden maisteriohjelmassa.
1. Minkälaisia kursseja käyt vaihdossa? Oliko nämä kurssit helppo valita? Entä oliko kursseja helppo löytää?
Käyn paljon elintarviketurvallisuuteen liittyviä kursseja, jotka käsittelevät esimerkiksi automaatiotekniikkaa, ruoan aitouden ja alkuperän varmentamista, työturvallisuutta, hygieenistä suunnittelua ja vertailumateriaalien- ja metodien varmentamista.
2. Mikä oli haastavinta vaihtoon lähtöprosessissa? Miten selvisit tästä ongelmasta?
Kaiken kaikkiaan vaihtoon lähtö oli suoraviivainen ja helppo prosessi, mutta paikalliset opiskelijan työkalut (meillä Sisu ja Moodle) olivat haastavia käyttää. Tästä selvittiin ohjeita lukemalla ja kysymällä apua muilta.
3. Mitä odotat vaihdolta eniten?
Odotan vaihdolta uutta näkökulmaan omiin opintoihini Suomessa sekä tapaavani paljon uusia ihmisiä eripuolelta maailmaa.
4. Miten uskot hyötyväsi vaihdosta jatkossa?
Parantuneen kielitaidon ja Suomesta poikkeavan kurssitarjonnan lisäksi vaihto-opiskelun aikana pääsee osaksi suurta kansainvälistä opiskelijaverkostoa ja tapaa huikean määrän uusia oman alansa ammattilaisia. Ei tästä voi kuin vain hyötyä.
5. Onko vaihdossa tullut kulttuurishokkeja tai onko joku asia yllättynyt Wienissä?
Wieniläiset ovat todella rentoa ja ystävällistä väkeä. Ihmiset viettävät paljon aikaa kaupungin lukuisissa puistoissa ja ravintoloissa. Suurin osa palveluista sulkee ovensa arkisin jo kahdeksan aikoihin ja ovat sunnuntaisin kiinni kokonaan. 1,9 milj. asukasmäärästä huolimatta kaupungin julkinen liikenne toimii lähes saumattomasti ja kaupungissa on erittäin turvallista liikkua.
Enna Märjenjärvi on vaihdossa Italian Padovassa, maan toiseksi vanhimmassa yliopistossa nimeltä Università degli Studi di Padova. Tänä vuonna juhlitaan jo 800-vuotiasta yliopistoa ja erinäköisiä juhlallisuuksia on järjestetty pitkin vuotta. Suomessa Enna opiskelee Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden kandiohjelmassa kolmatta vuotta.
1. Minkälaisia kursseja käyt vaihdossa (oman alan, muita, kielikurssit?) oliko helppo valita? oliko helppo löytää kursseja?
Omat kurssini ovat englanninkielisestä maisteriohjelmasta nimeltä Italian Food and Wine. Kurssit ovat yliopiston Agripolis-kampuksella, joka sijaitsee hieman kauempana keskustan muista kampuksista – vähän samalla tapaa, kuin koti-Viikkikin. Kurssini käsittelevät italialaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin pohjautuvaa prosessointia, mikrobiologiaa ja turvallisuutta. Seminaareja on ollut useammallakin kurssilla ja jokaisella on myös järjestetty yritysvierailuja elintarvikealan järjestöihin ja yrityksiin. Lisäksi käyn italian alkeita paikallisen kielikeskuksen puolella, joka onkin osoittautunut erittäin hyödylliseksi täällä elämisen kannalta.
Kurssini olivat alkuperäinen syy tänne kaupunkiin hakemiselle, joten niiden valitsemisessa ja löytämisessä ei sinällään ollut vaikeuksia. Eniten päänvaivaa varmasti tuottikin kurssien karsiminen, koska muistakin koulutusohjelmista löytyi vaihtoon sopivia kursseja tislauksesta viininviljelyyn. Päädyin kuitenkin ottamaan vain yhden ohjelman kursseja aikataulutuksesta ja kampuksesta johtuen.
2. Mikä oli omasta mielestä haastavinta vaihtoon lähtöprosessissa? miten selvisit tästä ongelmasta?
Omassa lähtöprosessissa haastavinta oli löytää asunto kohdemaasta, koska Padovan asuntotilanne on hankala vaihto-opiskelijoiden suuresta määrästä ja Italian vuokrausbyrokratiasta johtuen. Asuinkin kolmessa eri Airbnb-asunnossa ennen tuurilla saamaani yliopiston asuntolahuonetta, johon pääsin muuttamaan reilun kuukauden maassa oltuani. Hakuprosessi ja täytettävät lomakkeet eivät itsessään tuottaneet suurempaa päänvaivaa, koska molempien yliopistojen osilta oli annettu selkeät ohjeet niiden täyttämiselle.
3. Mitä odotit vaihdolta eniten?
Odotin vaihdolta eniten mahdollisuutta päästä tutustumaan uuteen ympäristöön, oppimaan lisää elintarvikealasta italialaisesta näkökulmasta ja saada ylipäätään uusia kokemuksia. Vaihtoon lähteminen on ns. helppo tapa muuttaa kauemmas hetkellisesti, eikä opinnot Veneton viinitilojen ja prosecco-kukkuloiden keskelle lähteminen vaikuttanut huonommalta idealta. Odotin uusiin ihmisiin tutustumista, eikä siltä ole täällä ollessa oikeastaan voinut edes välttyä.
Yliopiston kevätlukukausi loppuu suomalaisittain myöhään, eli tentit ovat vasta kesäkuun puolessa välissä. Lämmöstä pääsee nauttimaan siis paljon jo vaihdon aikana, eikä se ainakaan ole ollut huono puoli ollut tänne lähtemisessä. Koulun järjestämät yritysvierailut mm. Parmigiano Reggianon ja Prosciutto di Parman PDO alkuperän lähteille ovat olleet mielenkiintoisia ja odottamisen arvoisia! Vaihto kestää itsellä kevään 2022 verran, mutta saatan jäädä koulun loputtua vielä hetkeksi matkustelemaan lähimaihin.
4. Miten uskot hyötyväsi vaihdosta jatkossa?
Tulen kantamaan mukanani ison kasan muistoja vaihdosta – niin paikoista kuin ihmisistäkin. Maan sisällä matkustaminen on ollut ”lempiharrastuksiani” täällä, ja ainakin koen pystyväni toimimaan jonkinlaisena paikallisena matkaoppaana erityisesti ruoan suhteen. Kokemukset ovat avartaneet omaa ajattelumaailmaa ja uusiin tilanteisiin suhtautuu ehkä jatkossakin rennommalla asenteella.
Kursseilla oppimiani asioita olen yhdistänyt ja tulen vielä pitkään yhdistämään Helsingissä koulutusohjelmassani oppimaani. Viinistä oppiminen on varmasti hyödyllistä myös yleissivistyksen kannalta, ja ainakin tulevissa illanistujaisissa osaa ehkä jotain nippelitietoa kertoa sinne tuomasta pullosta.
5. Kerro jotain yllättävää vaihtoon liittyen/ mikä oli tai on ollut tähän mennessä suurin kulttuuri- tai muu shokki vaihdossa?
Yksi kulttuurishokki vaihdossa on ollut professoreiden teitittely, jota noudatetaan niin suullisesti, sähköpostitse ja Zoom-chatissakin. Kohteliaisuuskulttuuri Italiassa ylipäätään on hyvin teitittelevä, ja usein ulkomaalaiset saatetaan kohdata epäkohteliaina oikean sanaston puutteen takia. Onneksi ”grazie” pelastaa näissä tilanteissa jo paljon.
Toisena mieleeni tulee aperitiivikulttuuri, eli ennen illallista (ja mielellään ennen lounastakin) nautittava alkoholipitoinen juoma. Aperol Spritz on yksi suosituimmista ja kyseinen juoma onkin keksitty Padovassa, joten täällä sen suosio näkyy erityisesti. Suurempia kulttuurishokkeja en ole kokenut, eivätkä nämäkään ole onneksi olleet ylitsepääsemättömiä. Ruisleipää on ikävä!
Kiitos mielenkiintoisisten vaihtokokemusten jakamisesta ja upeita kesäpäiviä Agronomiliiton opiskelijoille!
Kirjoittajat: opiskelijavaliokunnassa Lipidi ry:n edustajana toimiva Kiia Heinonen, opiskelijavaliokunnassa Viri Lactis ry:n edustajana toimiva Johanna Rytkönen sekä opiskelijavaliokunnassa Mentor-klubi ry:n edustajana toimiva Ella Immonen.
Haastatellut: Theresa Natri, Eveliina Tuovinen, Roope Raitanen ja Enna Märjenjärvi
Kuvat: Theresa Natri, Eveliina Tuovinen, Roope Raitanen ja Enna Märjenjärvi