Elintarvikepäivä opiskelijan silmin
11.6.2018 13:26
Mitä saadaan, kun yhdistetään iso kasa alan ammattilaisia, innostavia puheita, laaja valikoima näytteilleasettajia sekä herkullista ruokaa?
Kyseessä on tietysti Elintarvikepäivä, keväisin järjestettävä elintarvikealan seminaaripäivä Helsingin Messukeskuksessa. Aamu alkoi heti kello 8:00, kun pirteät vapaaehtoiset olivat vastaanottamassa vieraita aulassa. Tänä vuonna me opiskelijat olimme etuoikeutetussa asemassa, sillä opiskelijalippu oli onnistuttu neuvottelemaan aikaisempia vuosia huomattavasti edullisemmaksi, mikä mahdollisti osallistumisen matalalla kynnyksellä. Aamukahvien lomassa saatiin jo kiertää ensimmäiset ständit, joilta löytyi muun muassa tuttu ja turvallinen Agronomiliitto sekä VTT:n jännittäviä innovaatioita. Vielä tähän aikaan aamusta sen aina niin tärkeän verkostoitumisen sijaan aika kului turvallisesti pohtiessamme ystävän kanssa, mikä elintarvike valitaan päivän lopulla Vuoden suomalaiseksi elintarvikkeeksi. Vaihtoehdoissa ei meidän mielestämme tällä kertaa ollut yhtäkään niin selkeää voittajasuosikkia, kuin esimerkiksi viime vuonna Gold & Greenin Nyhtökaura oli.
Kun porukka oli saatu ohjattua pääsaliin, saattoi virallinen ohjelma alkaa. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja esitteli avauspuheessaan päivän ohjelmaa ja muistutti esimerkiksi innovaatioiden tärkeydestä Suomen viennille. Innovaatiot olivatkin selkeästi päivän teema, josta kovinkaan moni puhuja ei malttanut pysyä erossa. Meidän suomalaisten kilpailuvaltti kuitenkin nimenomaan osaamisessa ja tiedon soveltamisessa, kun taas halvalla työvoimalla tai raaka-aineilla meidän on vaikea kilpailla. On tosin myönnettävä, että päivän aikana ymmärsin, miten suomalaiset raaka-aineetkin ovat kysyttyjä maailmalla, mutta määrän ja hinnan sijasta meiltä ostetaan nimenomaan laatua.
Aamupäivän innostavin puhuja oli yllättäen täysin elintarvikealan vierestä puhunut kirjailija Antti Merilehto. Hän kertoi tekoälystä ja muistutti, miten sitä hyödynnetään jo nyt enemmän, kuin monet osaisivat arvatakaan. Erityisen mieleenpainuvaa oli ote lehtijutusta, jossa väitettiin, että yli puolet suomalaisista eivät koe tarvitsevansa tekoälyä päivittäisessä elämässään. Merilehto korjasi väitteen muotoon ”puolet suomalaisista eivät tiedä tarvitsevansa tekoälyä”. Tekoälyä kun hyödynnetään niin musiikintoistopalveluiden kappale-ehdotuksissa kuin Reittioppaan optimoidessa parasta reittiä sängynpohjalta luennolle. Tekoälylle on toki sovellutuksia myös elintarvikkeiden maailmassa. Jo nyt kauppaketjut kohdentavat mainontaansa asiakkaille esimerkiksi heidän aikaisempien ostostensa sekä iän ja sukupuolen perusteella. Teollisuuden puolella sitä voidaan käyttää vaikkapa viallisten tuotteiden tai muuttuneiden olosuhteiden seuraamiseen sekä jatkotoimenpiteisiin.
Intohimoa ja uhkarohkeutta
Suomalaisia raaka-aineita juhlistaneen herkullisen lounaan jälkeen päivä jatkui rinnakkaisohjelmilla. Itse osallistuin vientiin keskittyneeseen rinnakkaisohjelmaan, jonka aikana saimme kuulla muun muassa, miten arktisuutta kannattaa hyödyntää pohjoismaisten elintarvikkeiden markkinoinnissa, ja kuinka elintarvikeviennin tuleville ammattilaisille on perustettu uusi koulutusohjelma Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun. Ohjelma päättyi Kyrö Distilleryn yhden perustajan Miko Heinilän huikeaan tarinaan siitä, miten paljon raakaa työtä, uhrauksia, intohimoa, (uhka)rohkeutta ja toki myös onnenpotkuja vaaditaan perustamaan maailmanlaajuisesti tunnettu tislaamo Isoonkyröön. Tämä antaa uskoa siihen, että mikä tahansa on mahdollista.
Disruptiivista pöhinää
Iltapäivän ohjelmaan kuului kokonaisuudessaan kaksi rinnakkaisohjelmaa. Toinen ohjelma alkoi kahvitauon jälkeen. Tarjolla oli muun muassa hypetystä hyönteisistä, puhetta biosideistä sekä markkinointiasiaa niin somen kuin pakkauksien suunnittelun ja brändin näkökulmasta. Pääsali oli varattu ”Rohkeat ratkaisut kiihdyttävät kasvuun”-kokonaisuudelle. Olihan puhujarepertuaarissa mukana esimerkiksi Pauligin kahvidivisioonan toimitusjohtaja Lenita Ingelin sekä useimpien ihmisten mielikuvituksen ulottumattomissa olevien elintarvikeinnovaatioiden guru, toisin sanoen VTT:n disruptiivisten teknologioiden erityisasiantuntija Lauri Reuter. Pääsalin ohjelmaa kuvaa parhaiten niin sanottu pöhinä, sillä useat puheenvuorot keskittyivät nimenomaan startupien kasvu- ja kehittämismahdollisuuksiin sekä alan disruptiivisiin innovaatioihin. Näillä tarkoitetaan uusia tuotteita ja teknologioita, joilla on mahdollisuus tehdä jokin aikaisempi tuote tarpeettomaksi. Historiallisena esimerkkinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, kun jääkaapin keksiminen disruptoi jääteollisuuden. Lähitulevaisuuden potentiaalisia vastaavia ovat esimerkiksi bioreaktorien avulla kasvatetut kasvi- tai eläinsolut, jotka voivat osaltaan olla pienentämässä maatalouden ilmastovaikutuksia.
Rohkeasti verkostoitumaan
Päivä huipentui lopulta Vuoden suomalainen elintarvike 2018-voittajan julkistamiseen. Voittajaksi valikoitui Apetitin Vegepops porkkana-mango kasvismehujää. Opiskelijoille tämä toi lisää aihetta juhlaan, sillä raikkaan uutuuden on kehittänyt lopputyönään elintarviketieteiden maisteri Rosa Tauriainen. Jännittävien tulosten jälkeen oli aika siirtyä notkuvan verkostoitumisbuffetin äärelle. Tällaisina päivinä sitä tuntee valinneensa alansa erityisen hyvin – ensi vuotta odotellessa!
Niin, ja entä se aamulla niin pelottavalta tuntunut verkostoituminen? Voin ylpeänä todeta, että päivän lopulla olin montaa uutta tuttavuutta ja faktaa rikkaampi. Uskaltauduinpa jopa esittelemään omia projektejani jo aiemmin mainitulle Lauri Reuterille, joka sattuu kuulumaan omiin idoleihini. On kai vähitellen uskottava sen viisaan tyypin sanoja, joka kertoi tuntemattomien ihmisten olevan vain ystäviä, joita ei vielä tunne.
Osallistuminen Elintarvikepäivään kannattaa
Elintarvikepäivästä on syytä myös opiskelijana olla ylpeä, sillä järjestelyissä oli mukana myös paljon elintarviketieteiden opiskelijoita Viikistä. Opiskelijapuolen päävastuussa oli Elintarvikeylioppilaiden Lipidi ry:n PR-vastaava Julia Liu, joka kertaa nyt tuntemuksiaan päivään liittyen.
1. Mitä tehtäviisi kuului?
”Vapaaehtoisena tehtäviini kuuluivat vieraiden vastaanotto ja saliin opastaminen ohjelman alkamisen aikana. Lipidin PR-vastaavana olin myös mainostamassa tapahtumaa opiskelijoille ennen Elintarvikepäivää, sillä osallistumismaksu oli alennettu erittäin opiskelijaystävälliseksi. Ennen tapahtumaa viestittelin Elintarviketeollisuusliiton kanssa, rekrytoin vapaaehtoiset ja vastasin heidän kysymyksiinsä.”
2. Mikä järjestämisessä oli parasta?
”Parasta oli kuulla palautteita opiskelijoilta, että kuinka hienoa oli, kun he saivat tietää tapahtumasta mainostamisen kautta. Elintarvikepäivä oli heille avartava ja erittäin kiinnostava kokemus. Oli itselleni myös antoisaa huomata, että kuinka mukava määrä opiskelijoita oli tapahtumassa tänä vuonna edustamassa.”
3. Millaisia haasteita kohtasit?
”Ennen tapahtumaa vaikeinta oli se, että sain vähän ohjeita Elintarvikepäivän vapaaehtoisten hommista ja käytännön asioista. Sain kuitenkin samalla kysymyksiä, jotka askarruttivat sekä itseäni että vapaaehtoisia ja yritin parhaani mukaan vastata niihin.
Tapahtumapäivänä osa vieraista oli vaikeasti lähestyttäviä, kun yritimme esimerkiksi opastaa heitä salin puolelle. Opastus kuului tehtävänantoon ja pyrimme olemaan siinä mahdollisimman kohteliaita.”
4. Miksi jokaisen kannattaa osallistua Elintarvikepäivään?
”Elintarvikepäivä on ammattilaisten suosituimpia tapahtumia. Tapahtuma kokoaa edustajia viranomaiskentästä, päivittäistavarakaupasta ja elintarviketeollisuudesta. Tuotolla tuetaan tutkimusta ja koulutusta, sekä myönnetään apurahoja jatko- ja täydennysopintoihin.
Vaikka Elintarvikepäivä onkin erittäin hyvä koulutus- ja verkostoitumistapahtuma alan ammattilaisille, niin myös opiskelijoiden kannattaisi nimenomaan lähteä mukaan. Opiskelijana pääsee kuulemaan vuoden ajankohtaisimmista aiheista elintarvikealalla ja tapahtuma auttaa hahmottamaan elintarviketeollisuuden kokonaiskuvaa. Sieltä voi ahmia tietoja, joita ei ole aiemmin kuullut, ja ajankohtaiset puhujat saattavat inspiroida opiskelijoita tulevaisuutta ajatellen.”
Kirjoitus ja kuvitus: Annika Ikonen (Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa Elintarvikeylioppilaiden Mentor-klubin edustajana
