Kannanotto: Ravitsemussuositukset tukevat myös ilmastopolitiikkaa

Hallituksen valmistelemat suositukset elintarvikkeiden kulutuksen ohjaamisesta ilmastosyistä ovat herättäneet keskustelua. On pelätty, että suomalaisten ruokailua rajoitetaan jopa lainsäädännöllä.

Laajan pohjoismaisen ja kansallisen valmistelun tuloksena Suomessa on saatettu vuonna 2014 voimaan nykyiset ravitsemussuositukset. Ne on tehty ravitsemus- ja lääketieteen ammattilaisten perusteellisen työn tuloksena ja niitä myös uusitaan säännöllisesti. Päivitettyjä pohjoismaisia suosituksia odotetaan vuodelle 2023. Tämän jälkeen päivitetään kansalliset suositukset.

Jo nykyisissä suosituksissa on otettu huomioon paitsi terveysnäkökohdat, myös ilmastopolitiikan tuomat uudet kysymykset. Näissä ei ole ristiriitaa tai suuria painotuseroja. Lähtökohta on, että monipuolinen sekasyöjän ruokavalio tukee parhaiten kaikkia tavoitteita ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.

Suositukset toteavat, että punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta on syytä vähentää. Viikkokulutuksen määräksi suositellaan keskimäärin 500 grammaa, mikä mahdollistaa punaisen lihan monipuolisen käytön viikkoruokavaliossa. Tämän lisäksi ruokalautasella voi hyvin olla siipikarjan lihaa, jolle ei ole annettu ohjeellisia tavoitteita.

Syötäessä punaista lihaa on hyvä kiinnittää huomiota laatuun ja valita liha mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina. Kasvisten ja vihannesten käytön lisäämistä suositellaan kaikille, määräsuositus on jopa 500 grammaa päivässä.

Punaisen lihan kulutus on Suomessa lähtenyt jonkin verran laskuun, mikä kertoo myös suositusten voimasta. Muutos ei tarkoita jonkin totutun raaka-aineen syrjimistä, vaan sille palautuu arvo usein aterian juhlavimpana osana. Tämä on toteutunut suomalaisessa ruokakulttuurissa jo vuosisatojen ajan. Valinnanvapautta suositukset eivät kahlitse, sillä jokainen päättää ruokavaliostaan itse.

Haluan korostaa sitä, että ruokasuosituksissa korostuvat ensisijaisesti terveysasiat ja toissijaisesti muut tavoitteet. Kuten edellä kuvasin, molemmat tavoitteet tukevat toisiaan. Voimassa olevat suositukset toteavat, että ruokavalion muuttuminen näiden suositusten mukaiseksi jo sinällään vähentää ympäristökuormitusta.  Poliittisessa keskustelussa on syytä painottaa asiantuntemusta ja alan osaamista. Tunteiden korostuminen johtaa harvoin kestäviin lopputuloksiin ja tuo epätarkkuutta ruokaketjun pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaa.

Timo Kaunisto
Toiminnanjohtaja
Agronomiliitto
puh. 040 901 1640