Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Ravitsemuksella tärkeä rooli myös työurakeskustelussa

Mistä lisää iloisia työvuosia? Agronomiliitto muistuttaa, että hyvillä ruokavalinnoilla saa lisää tehoa työpäivään, työkykyä pitenevälle työuralle ja pitkällä tähtäimellä terveitä elinvuosia työuran jälkeenkin.

Vaikka yleinen elinajanodote onkin Suomessa noussut, nähdään työkykyä uhkaavana tekijänä tietyt elintapasairaudet ja terveysongelmat. Niistä tavallisimmat ovat yhteydessä ylipainoon ja liialliseen alkoholinkulutukseen.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisessa keskeistä on yksilön hyvinvoinnin lisääminen. Suomi tarvitsee ennaltaehkäiseviä toimia, jotka ovat helposti toteutettavia ja edullisia arjen valintoja.

Terveellisten ruokatottumusten omaksumista tuetaan ravitsemuslaadultaan hyvällä ruokailulla päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Viikko sitten julkaistut suomalaiset ravitsemussuositukset ovat oiva väline viedä terveyttä edistäviä ruokavalintoja erityisesti joukkoruokailun kautta suomalaisille.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset eivät ehdi työpäivänsä aikana syödä lounastaan rauhassa. Agronomiliitto suositteleekin työnantajia edelleen tarkistamaan lounasaika- ja paikkakäytäntöjä sekä jakamaan ravitsemustietoutta lounasruokailun tärkeydestä vireystilan ylläpitämiseksi. Töiden organisointi, jolla mahdollistetaan kiireetön lounashetki, viihtyisä ja siisti taukotila, asiainmukaiset eväiden säilytys- ja lämmitysmahdollisuudet sekä henkilökuntaa osallistava ote ruokailun järjestämiseen ovat erittäin suositeltavia.
Erityistä huomiota tarvitsevat vuorotyötä, raskasta fyysistä työtä, ulkona tai liikkuvaa työtä tekevät työntekijät. Hyviä käytäntöjä työpaikoille osaavat tuoda työterveyshuollossa työskentelevät laillistetut ravitsemusterapeutit, joilla on yliopistokoulutus ravitsemuksesta ja käytännön neuvontataidot soveltaa ravitsemussuositusten ohjeet työntekijän arkeen.

Terveyttä ja työkykyä edistävä työaikainen ruokailu on hyvä sisällyttää työpaikan työsuojelutoimintaan. Akava on terveyspoliittisessa ohjelmassaan painottanut ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä.  Toimintakykyä ylläpitäviä palveluita, kuten terveellistä ravitsemusta sekä liikunta- ja kulttuuripalveluita, tulee olla riittävästi tarjoilla työntekijöille.

Lisätietoa:
Agronomiliiton hallituksen puheenjohtaja Mikael Jern, matkapuh. 040 5276145, mikael.jern@bastu.net
Agronomiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, matkapuh. 040 9011640, jyrki.wallin@agronomiliitto.fi
Agronomiliiton viestintäpäällikkö Maija Soljanlahti, matkapuh. 040 9011643, maija.soljanlahti@agronomiliitto.fi

Agronomiliitto yhdistää koko ruokaketjun: siihen kuuluu noin 6 000 maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous-, ympäristö-, bio- ja kuluttajatieteiden asiantuntijaa. Liitto palvelu- ja etujärjestö, joka ajaa jäsentensä ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja. Vuonna 1897 perustettu Agronomiliitto on Akavan jäsenjärjestö.