Kolme neljästä haluaa tehdä etätyötä
Kolmasosa maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusalalla työskentelevistä asiantuntijoista ja johtajista tekee etätyötä. Lisäksi neljä kymmenestä haluaisi tehdä etätyötä, vaikka eivät sitä tällä hetkellä tee. Tulokset selviävät akavalaisen Agronomiliiton jäsenilleen tekemästä etätyökyselystä.
Keskittyminen ja työrauha kannustavat etätyöhön
Parempi keskittyminen ja työrauha nousevat merkittäviksi etätyön hyödyiksi. ”Merkille pantavaa on, että etätyön tehokkuus työskentelymuotona ja työrauhan lisääntyminen havaittiin usein vasta sen jälkeen, kun työntekijä oli aloittanut etätyön tekemisen”, kertoo asiamies Mari Raininko.
Lisäksi etätyössä työntekijällä on tutkimuksen mukaan parempi mahdollisuus työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, työskentelyajan ja -paikan mukanaan tuomiin joustoihin sekä ajan ja matkakustannusten säästöihin.
Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jossa osa säännöllisestä työajasta tehdään suullisen tai kirjallisen sopimuksen perusteella kotona tai jossakin muussa sovitussa paikassa.
Mikä estää etätyön?
Halukkuutta etätyön tekemiselle on selvästi enemmän kuin mitä etätyötä tehdään. Esteenä on usein työtehtävien luonne. Työtehtävät edellyttävät henkilökohtaisia kontakteja tai sellaisia laitteita, joita ei ole mahdollista käyttää muualla kuin työpaikalla. Merkittävä etätyön este ovat myös asenteet. Työntekijä ei silloin saa esimieheltään lupaa etätyön tekemiseen tai yleinen asenneilmapiiri työpaikalla ei muuten suosi etätyön tekemistä.
”Osa etätyötä tehneistä kokee etätyön henkisesti kuormittavana, ja työajan määrittely on ollut hankalaa. Kustannuksista sopiminen työnantajan ja työntekijän kesken on myös ollut ongelmallista”, kertoo Raininko.
Mikä avuksi?
”Luottamuksella on tärkeä merkitys. Ennalta sovitut etätyön pelisäännöt ja työyhteisön oikea asennoituminen edistävät etätyön onnistunutta hyödyntämistä työyhteisössä. Myös työvälineet ja tekniikka on oltava kunnossa”, sanoo Raininko. ”Etätyöjärjestelyn aloittaminen vaatii opettelua niin etätyöntekijältä, esimieheltä kuin koko työyhteisöltäkin. On huolehdittava siitä, että etätyöntekijä integroidaan osaksi työyhteisöä. Tiedonkulku on tärkeässä roolissa, ja avoin viestintä on avainasemassa. Myös etäjohtamiseen on panostettava. Myönteisistä etätyökokemuksista kertominen on tärkeä keino ennakkoluulojen poistamiseksi.”
Agronomiliitto selvitti palkansaajajäsentensä kiinnostusta etätyöhön viime syksynä tehdyllä etätyökyselyllä. Kyselyyn vastasi 1226 henkilöä, ja vastausprosentti oli siten 39,3. Heistä 66 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja 24 prosenttia keskijohdon tai johdon tehtävissä.
Lisätietoja: asiamies Mari Raininko, Agronomiliitto ry, p. 040 901 1642, mari.raininko@agronomiliitto.fi. Hän on parhaiten tavoitettavissa torstaina 19.9. ja perjantaina 20.9., Kansallisena etätyöpäivänä. Agronomiliitto osallistuu Kansalliseen etätyöpäivään.