JUKO: Työtaistelutoimet alkavat valtiolla ensimmäisen kerran lähes 40 vuoteen

Valtiolla alkaa keskiviikkona toistaiseksi voimassa oleva ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä liukumasaldojen kerryttämiskielto. Kiellot koskevat kaikkia työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä. Palkansaajajärjestöt pyrkivät näin vauhdittamaan Valtion työmarkkinalaitoksen keskeyttämiä virka- ja työehtosopimusneuvotteluja.

Valtion palkansaajia edustavat JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta valtiolle.

Kiellot alkavat keskiviikkona 19. maaliskuuta ja ovat voimassa toistaiseksi. Kiellot koskevat valtion kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, joita valtion henkilöstöstä on noin 10 prosenttia.

Valtion työmarkkinalaitos keskeytti virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta. Se on tarjonnut yhteensä 6,3 prosentin korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia.

– Valtion työmarkkinalaitos on yksipuolisesti keskeyttänyt neuvottelut ja siten kieltäytynyt neuvottelemasta jäsenistömme palkankorotuksista. Työtaistelutoimenpiteet ovat valitettavasti ainoa keinomme saada neuvottelut jatkumaan, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Työtaistelulla palkansaajajärjestöt hakevat yleisen linjan mukaista palkankorotusta valtiolla työskenteleville.

– Valtio työnantajana esittää työntekijöilleen muita palkansaajia huomattavasti alempia palkankorotuksia, vaikka tiedämme, että vaativuustaso huomioiden henkilöstö valtiolla jää jo nyt jälkeen yleisistä työmarkkinoista. Tämä on erittäin kovaa henkilöstöpolitiikkaa, emmekä hyväksy sitä, JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen painottaa.

– Juhlapuheiden aika on ohi. Kansalaiset ymmärtävät, että valtion palveluksessa työskentelevät muodostavat kansallisen turvallisuuden, yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden kovan ytimen. Työnantajalle henkilöstö on nähtävästi lähinnä kustannustekijä, joka ei ansaitse arvostusta säädyllisten palkankorotusten muodossa, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström äimistelee.

Jos neuvotteluhalukkuutta ei löydy, palkansaajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan työtaistelutoimia sopimuksen aikaansaamiseksi. Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 virkamiestä ja työntekijää.

Juuri nyt on tärkeää, että jukolaiset aktiivit ja JUKO-liittojen jäsenet seuraavat JUKOn ja liittojensa viestintää.

Mikä JUKO?

• JUKO edustaa julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä. Agronomiliitto on JUKOn jäsen.
• JUKO sopii virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Yritysjaostossa, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestä neuvottelee paikallisesti ja edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Missiona hyvä työelämä.