Etätyötä ja työajan joustoja lisättävä
Suuri osa korkeasti koulutetuista asiantuntijoista ei saa tehdä etätyötä lainkaan, vaikka haluaisi. Etätyön hyödyt tunnetaan jo hyvin, mutta työnantajien asenteissa on vielä paljon korjattavaa. Joustot työntekijän ajankäyttöön helpottavat arkea ja lisäävät työntekijän hyvinvointia.
Asiantuntijatyö on muuttunut, ja työtä tehdään entistä enemmän muualla kuin perinteisesti omassa työhuoneessa. Tuoreen akavalaisille luonnontieteiden sekä luonnonvara- ja ympäristöalojen korkeakoulutetuille tehdyn tutkimuksen mukaan asiantuntijatyö edellyttää matkustamista tai liikkumista paikasta toiseen.
”Tutkimuksen mukaan johtotehtävissä tai erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä olevista noin 60 prosenttia työskentelee vähintään satunnaisesti työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Tällöin on kyse mobiilista työstä, jota voi joustavasti tehdä myös esimerkiksi työmatkojen aikana”, sanoo asiamies Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta.
Reilu kolmannes tutkimuksen vastaajista tekee etätöitä. ”Yhteiskunnassa keskustellaan siitä, miten ihmiset saadaan jaksamaan työssä pidempään. Etätyön tiedetään parantavan työntekijän jaksamista, hyvinvointia ja lisäävän tehokkuutta”, kertoo Pekka Ihalainen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta. Monet kokevat etätyön myös auttavan palautumisessa.
Osa työntekijöistä haluaa edelleen tehdä työnsä perinteisesti vain toimipisteessään, mutta tämän tutkimuksen vastaajajoukosta 40 prosenttia haluaisi tehdä myös etätyötä. Etätyötä tehdään eniten ylimmässä johdossa sekä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Eniten halua päästä etätöihin on puolestaan toimihenkilöillä ja asiantuntijatehtävissä toimivilla, joista lähes puolet toivoisi sen olevan mahdollista. ”Tässä nousevat esiin asenteet ja luottamuskysymykset, jotka on nostettava keskusteluun työpaikoilla. On määriteltävä ketkä voivat tehdä etätyötä ja millä pelisäännöillä. Työnantajalle etätyön salliminen on imagotekijä ja mahdollistaa laajemman rekrytoinnin”, huomauttaa neuvottelupäällikkö Mari Raininko Agronomiliitosta.
Akavalaisilla luonnontieteellisten ja luonnonvara- ja ympäristöalojen korkeakoulutetuilla on korkea työmoraali ja -motivaatio. He tekevät keskimäärin kaksi tuntia työsopimuksessa sovittua pidempää työviikkoa. ”Tietotyöläisen tärkein työkalu eli aivot tarvitsevat myös palautumisaikaa, joten on tärkeää, että tehdyt tunnit kirjataan ylös ja niistä saadaan asianmukainen korvaus” sanoo lakimies Anna Hellén Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta.
Agronomiliiton, Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton työmarkkinatutkimus tehtiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa ja siihen vastasi 5442 luonnontieteiden sekä luonnonvara- ja ympäristöalan korkeakoulutettua jäsentä.
Lisätietoja:
Agronomiliitto, neuvottelupäällikkö Outi Parikka, puh. 09 2511 1642