Akava: Budjetti ei käännä suomalaisten osaamispohjan ahdinkoa
Akava ihmettelee, miksi hallituksen linja tiede- ja koulutuspolitiikassa ei vieläkään muutu.
Rahoitusta lisätään eri momentteihin, mutta päälinja aiemmin tehdyissä säästöpäätöksissä säilyy.
– Suhteessa kevään kehysriiheen hallitus on toki tehnyt parannuksia koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen, mutta kokonaisuudessaan suomalaisten tiede- ja koulutuspolitiikan ahdinko jatkuu. Tämä johtaa edelleen suomalaisten osaamispohjan rapistumiseen, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoista on leikattu tällä hallituskaudella yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Pelkästään ammattikorkeakoulujen rahoituksesta katoaa seuraavien vuosien aikana 20 prosenttia ja ammatillisesta koulutuksesta kolmannes.
Akava on toistuvasti korostanut, että Suomi tarvitsee erittäin tiiviin tulevaisuusvision tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta.
Tutkimuskenttää ravistelevat useat muutokset, kuten sektoritutkimuslaitosuudistus sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen.
– Usko kestävään, uudistuvaan ja tuottavuutta lisäävään yhteiskuntaan alkaa loppua. Sellaista ei synny, jos pitkää ketjua perustutkimuksesta tuotekehityksen viimeiseen sakaraan saakka ei rahoiteta ja ohjata kunnolla. Kärkimaat ovat karanneet kauas ja Suomen kilpailijat kasvattavat etumatkaansa panostamalla juuri nyt tutkimukseen.
Hallituksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena pitäisi olla yritysten innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Tämä tukisi uuden kasvun luomista.
– Akava edellyttää, että syntynyttä tuottavuuskuoppaa ei enää syvennetä entisestään. Budjettiehdotuksessa hallitus on ottanut ensimmäisiä askeleita uuden kasvun luomisen kannalta välttämättömien innovaatiopanostusten lisäämiseksi. Vaikeina aikoina pitää olla rohkeutta investoida uusiin kasvun siemeniin. Näitä panostuksia on tulevaisuudessa lisättävä, Fjäder toteaa.
Akava pitää perusteettomana, että verotuksen inflaatiotarkistukset eivät ulotu kaikkiin palkkaluokkiin. Myös tapa toteuttaa lapsivähennys on varsin huono.
– Onneksi lapsivähennys on tarkoitettu määräaikaiseksi. Muuten verotukseen olisi tullut uusi pysyvä progressiota lisäävä ja työnteon kannustavuutta heikentävä elementti. Suomella ei ole varaa veropolitiikkaan, joka tekee vaativasta, osaamisintensiivisestä ja siksi myös paremmin palkatusta työstä vähemmän houkuttelevaa, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717 Pääekonomisti Eugen Koev, puh. 040 867 0770