Akava: Akavalaisten edunvalvontaa tehdään parhaiten itsenäisenä
Akava säilyy strategiansa mukaisesti itsenäisenä ja kasvavana järjestönä. Akavan jäsenliitot ovat tarkastelleet palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistämiseen liittyvää hanketta, ja vain yksi 35:stä on halunnut jatkaa selvittelyä.
– Akava pyrkii strategiansa mukaisesti vahvistamaan jäsentensä edunvalvontaa sekä uudistamaan toimintaansa aloitteellisesti ja aktiivisesti. Tämä edellyttää sitoutumatonta ja itsenäistä keskusjärjestöä. Olemme jo tehneet useita esityksiä, joilla pyritään uudistamaan työelämän rakenteita, vähentämään työttömyyttä ja kannustamaan uuden työn innovointiin, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Noin 600 000 akavalaista työskentelee lähinnä asiantuntijoina, esimiehinä ja johtajina tehtävissä, jotka edellyttävät erityisosaamista ja useimmiten korkeakoulutusta.
– Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt haluavat uudistaa toimintaansa ja vahvistaa edunvalvontaansa. Tämä on aivan luonnollista ja kunkin järjestön jäsenten eduksi. SAK:laisten ja akavalaisten haasteet työelämässä eroavat niin paljon toisistaan, että järjestöjen yhdistäminen ei hyödyttäisi kummankaan jäseniä, sanoo Akavan 1. varapuheenjohtaja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Akavan painopisteet lähivuosina liittyvät ennen kaikkea uuteen työhön, uusiin työpaikkoihin ja Suomen osaamispohjan vahvistamiseen. Koulutuksen, tutkimus- ja innovaatiopanostusten, työelämän sekä vero- ja sosiaalipolitiikan on tuettava näitä päämääriä. Akavan mielestä työelämän rakenteita on ryhdyttävä uudistamaan nopeasti.
– Akavalaisten työn luonne sekä koulutettujen asema työelämässä vaativat omaa, vahvaa edunvalvontaa. Tämän vuoksi Akava on esittänyt muun muassa työaikalain uudistamista ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen kynnyksen madaltamista. Aiomme haastaa muita järjestöjä sekä poliitikkoja tähän työhön vastedeskin, sanoo Akavan varapuheenjohtaja Lotta Savinko, joka toimii Suomen Ekonomien edunvalvontajohtajana.
Akava pitää erittäin tärkeänä, että palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään jatkuvasti.
– Työelämän suurimmat ongelmat ovat työttömyys sekä epävarmuus. Erityisesti nuorten työsuhteet ovat epävakaalla pohjalla. Kun joidenkin työ läikkyy liikaa vapaa-ajalle, toiset joutuvat tekemään työtä vailla työsuhde- tai sosiaaliturvaa ja irtisanotuksi voi joutua kuka vain. Näiden ongelmien ratkaisemiksi kaikkien järjestöjen on tehtävä hyvin laajaa ja tehokasta yhteistyötä. Siten toivommekin menestystä keskusjärjestöjen yhteistyölle jatkossakin, Sture Fjäder sanoo.
Lisätiedot: Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717 1. varapuheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 0500 652 872 Varapuheenjohtaja Lotta Savinko, Suomen Ekonomit, puh. 040 504 4356