Aluevaalit 2022
Tarjoamme aluevaaleissa 2022 ehdokkaana oleville Agronomiliiton jäsenille mahdollisuuden esittäytyä kollegoille ja äänestäjille tällä sivulla.
Ehdolla olevat jäsenemme:
Tarja Bäckman, MMM, agronomi
Seutujohtaja, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä
Pohjois-Pohjanmaa, numero 11, Suomen Keskusta
Olen Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän seutujohtaja, tässä työssä vuoden 2020 syksystä lähtien. Kuntayhtymämme tehtävänä on elinkeinojen kehittäminen ja ihmisten viihtyvyyden parantaminen Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa.
Olen syntyperäinen tyrnäväläinen ja pohjoispohjalainen. Olen tehnyt koko työurani edunvalvonnan ja vaikuttamisen parissa, Pohjois-Pohjanmaan liitossa, MTK:ssa Brysseliä myöten ja nyt täällä seutukunnassamme. Rohkenen sanoa olevani vaikuttamisen ammattilainen.
Hyvinvointialueella on itsehallinto. Tuleva aluevaltuusto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä alueellaan. Siis mitä palveluita tarjotaan ja missä. Ratkaisut palvelujen järjestämisessä tulevat vaihtelemaan alueittain. Siksi nämä vaalit ovat ainutlaatuisen tärkeät. Uudistuksen tavoitteena on oltava palvelujen perustason vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, ei keskittäminen. Etäpalvelujen ja liikkuvien palveluiden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti, kuitenkin ihmisläheisyyttä unohtamatta.
Eevi Fiskaali, agronomi
Lehtori, opo
Keski-Pohjanmaa, numero 260, Kristillisdemokraatit
Berndt Gottberg, MMM, agronomi
Ammattiopas
Länsi Uusimaa, numero 620, RKP
Kirsi Jönkkäri, agronomi
Johtava asiantuntija, Ruokavirasto
Etelä-Pohjanmaa, numero 13, Kokoomus
Varmistetaan yhdessä reunakuntien palveluiden säilyminen. Hoitoon pääsy ja hoitosuhde tärkeitä kaikille!
Työskentelen ICT-alalla ja ymmärrän digitalisaation tuomat hyödyt, mutta myös haasteet eri ikäryhmille. Tietojärjestelmien tulee kommunikoida keskenään ja tiedon olla käytettävissä hyvinvointialueesta riippumatta.
Sami Kilpeläinen, MMM, agronomi, valtiotieteiden maisteri
Hankintajohtaja
Kainuu, numero 368, Kristillisdemokraatit
Olen Sami Kilpeläinen, 44-vuotias hankintajohtaja, Sotkamon kunnanvaltuuston III varapuheenjohtaja ja elinvoimajaoston puheenjohtaja. Olen naimisissa ja kahden lapsen isä. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri eli agronomi ja valtiotieteiden maisteri. Olen Suomen toiseksi suurimman meijeriyhtiön johtoryhmän jäsen. Olen Ikolan isäntä ja isännöin syntymäkotiani. Maatalon poika Tipasojan kylästä.
Vuosina 2001-2004 toimin Kajaanissa ”sairaalanmäellä” Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja. Kainuun vaaleilla valittu maakuntavaltuutettu olin 2009-2012. Olin myös tarkastuslautakunnan jäsen 2009- 2012 maakunnassa ja tässä tehtävässä puutuimme tiukasti terveyspalvelujen saatavuuteen eri kunnissa ja kuntien maksuosuuksiin maakunnalle. Kokemusta sote-asioista ja johtamisesta pitkältä ajalta. Lupaan olla rohkea ja luja sekä puolustaa niitä, joiden ääni ei kuulu. Tekijämies, ahkeraksikin luonnehdittu.
- Sote-keskuksia pitää kehittää koko maakunnassa ml. hammahuolto
- Sairaalatason palvelut Kajaanissa pitää olla kaikilla erikoisaloilla
- Edunvalvontaa pitää terästää.
Esko Kiviranta, MMM, agronomi, lakimies
Kansanedustaja
Varsinais-Suomi, numero 249, Suomen Keskusta
Olen toiminut keskustan kansanedustajana yhtäjaksoisesti maaliskuusta 2003 lähtien. Eduskunnassa olen keskittynyt ensisijaisesti talousasioihin. Syyskuusta 2003 lähtien olen ollut jäsenenä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, joka päättää valtion budjetista, myös sosiaali- ja terveystoimen rahoituksesta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Sauvon kunnanvaltuustoon olen kuulunut vuodesta 2001 lähtien. Nyt olen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja aiemmin olen toiminut pitkään myös kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Olen toiminut vuodesta 2002 lähtien yhtäjaksoisesti Agronomiliiton valtuustossa.
Juha Korkeaoja, agronomi,
ex kansanedustaja ja ministeri, liikkeenjohdon konsultti, hall.pj.
Satakunta, numero 82, Suomen Keskusta
Aluevaaleissa on kysymys suuren organisaation JOHTAMISESTA. Olen hankkinut johtamiskokemusta eri tehtävissä. Olen toiminut vuodesta 2012 alkaen Kessote:n hallituksen puheenjohtajana. Olen myös Maaseudun Säätiön hallituksen pj. ja Maanpuolustuksen kannatussäätiön hallituksen jäsen. Toimin liikkeenjohdon konsulttina yritysteni kautta. Aiempaa johtamiskokemusta olen saanut johtaessani ministerinä maa- ja metsätalousministeriötä, puheenjohtajana eduskunnan puolustusvaliokuntaa, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallitusta, Pro-Agria Keskustenliiton hallitusta, RUK:n oppilaskunnan hallitusta jne. Ennen kansanedustajan tehtävää toimin MTK Satakunnan toiminnanjohtajana.
Perheeseeni kuuluu vaimo, TtM Marja-Liisa K. (eläkkeellä) kolme poikaa perheineen ja 7 lastenlasta.
On tärkeää huomata, että Hyvinvointialue on erittäin suuri elintarvikkeiden hankkija. Hankinta tulee toteuttaa niin, että myös pienet lähiruokatuottajat ja yleisesti kotimaiset elintarvikkeet menestyvät hankintapäätöksiä tehtäessä.
Marjaana Pitkänen, MMM, agronomi, ympäristöoikeuden erikoisjuristi (HTM)
Yrittäjä, Agronomitoimisto Prokantri sekä maa- ja metsätaloudenharjoittaja
Pohjois-Savo, numero 523, Suomen Keskusta
Olen neuvonta-alan yrittäjä (Agronomitoimisto Prokantri) sekä maa- ja metsätalousyrittäjä. Viljelemme mieheni kotitilaa Siilinjärvellä ja omaani Kuopion Riistavedellä. Kunnanvaltuutettuna olen ollut Siilinjärvellä vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä olen sekä Järvi-Suomen Osuuspankin että PeeÄssän hallintoneuvoston jäsen ja Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuutettu.
Hyvinvointialueella on tärkeätä, että lähipalvelut ovat saatavilla jokaisesta kunnasta, suuremmasta taajamasta ja asuinkeskuksesta. Toteutuksena esim. ilta- ja viikonloppuaikojen lisääminen, porrastetut aukioloajat ja osan palveluista siirtäminen pyörille. Koska talous tulee olemaan tiukalla, tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja muistaen kuitenkin etteivät digipalvelut ole kaikkien saavutettavissa. Lisäksi palkkojen harmonisointi on pystyttävä tekemään. Onnistuminen mitataan henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyydellä. Hyvinvointialueen on oltava paikallisille yrittäjille ja ruoantuotannolle mahdollistaja.
Mari Raininko, MMM, agronomi
Asiamies, maatalousyrittäjä
Päijät-Häme, numero 446, Kokoomus
Haluan olla edistämässä sitä, että hyvinvointialueen palvelut ovat toimivia. Tähän tarvitaan kehittyviä digipalveluja, mutta myös lähipalvelujen säilyttämistä. Pidän tärkeänä sitä, että myös pienten kuntien ja haja-asutusalueilla asuvien ääni saadaan kuuluville valtuustoissa. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhteistyö ja luottamus.
Tunnen hyvinvointialueiden toimintakentän niin työurani kuin luottamustehtävieni kautta. Olen työskentelyn niin julkisella sektorilla kuin järjestöissä edunvalvonnan parissa, josta lähes 10 vuotta töissä Agronomiliitossa vastaten julkisen sektorin edunvalvonnasta. Luottamustehtävissä toimin tällä hetkellä Kärkölän kunnanhallituksen varapuheenjohtajana, kunnanvaltuutettuna ja Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston jäsenenä.
Katja Rosenzveig, TtM (terveystieteiden maisteri)
Ravitsemusterapeutti ja Jukon pääluottamusmies, Pohjanmaan hyvinvointialue (1.1.22 lähtien, tätä ennen Vaasan sairaanhoitopiirin ky)
Pohjanmaa, numero 99, SDP
Olen toiminut melkein 10 vuotta ravitsemusterapeuttina Vaasan keskussairaalassa ja viimeiset pari vuotta myös Jukon pääluottamusmiehenä. Työni kautta olen kiinnostunut vaikuttamaan Pohjanmaan hyvinvointialueen päätöksiin sosiaali- ja terveyspalveluista.
Vaaliteemani ovat: Pohjanmaan hyvinvointialue panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotta alueen väestön hyvinvointi ja terveys lisääntyvät. Pohjanmaan hyvinvointialueella panostetaan yhteistyöhön ja moniammatillisiin palveluihin, jotta hoito on tehokasta ja sujuvaa. Pohjanmaan hyvinvointialue panostaa henkilökuntaansa, jotta hyvinvointialue on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja.
Markku Saastamoinen, MMT
Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Kanta-Häme, numero 460, Kokoomus
Minulla on pitkä kokemus kunnallisesta päätöksenteosta, seutuyhteistyöstä ja maakuntahallinnosta sekä kehittämistoiminnasta.
Tärkeätä on asioiden käsittely asioina. SOTE-palvelut on tuotettava asukas- ja asiakaslähtöisesti ja resurssitehokkaasti koko SOTE-alueella, ilman kustannusten nousua ja asukkaiden verotaakan kasvua. SOTE-uudistuksen on johdettava kuntatalouksien paranemiseen nykytilaan verrattuna. Aluevaltuuston on tuettava kuntia terveyttä edistävissä toimissa, ja kuntien ja aluehallinnon liittymäpinnan on oltava saumaton. Koska hyviä palveluita ei tuoteta ilman hyviä tekijöitä, on SOTE-henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisen ja palkkausjärjestelmän kehittämisen oltava aluevaltuuston keskeisiä tavoitteita.
Simo Tiainen, MMM, agronomi
Johtaja, MTK ry.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, numero 346, Suomen Keskusta
Olen aina ollut innokas hoitamaan yhteisiä asioita. Nyt olen valmis tarjoamaan kokemukseni ja osaamiseni oman hyvinvointialueeni valtuustossa. Olen 56-vuotias, MMM, agronomi. Olen Agronomiliiton valtuuston puheenjohtaja. Asun Vantaalla.
Valittavat aluevaltuustot päättävät monista ihmisten kannalta merkittävistä asioista. Uuden Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on turvattava asukkailleen toimivat ja laadukkaat terveys- ja hyvinvointipalvelut. Palveluja on oltava saatavilla nopeasti ja matalalla kynnyksellä riippumatta henkilön iästä tai asuinpaikasta. Toimiva ajanvaraus palveluun pääsemiseksi on olennaisen tärkeää. Hyvä johtaminen ja toimiva hallinto muodostavat perustan hyvinvointialueen menestykselle. Uuden valtuuston on turvattava myös Keski-Uusimaan pelastuslaitoksen hyvä toiminta.
Agronomiliiton jäsenten työn kannalta sote-uudistus koskettaa ensisijaisesti ravitsemusterapeutteja. Tällä hetkellä kunnissa työskentelevien ravitsemusterapeuttien työnantajaksi tulee uudistuksen jälkeen hyvinvointialue. Liiton on oltava muutoksessa jäsentensä tukena jäsenlupaustensa mukaisesti.
Tutustu tarkemmin minuun ja tavoitteisiini: www.simotiainen.net
Jukka Vihriälä, agronomi
Valtiopäiväneuvos
Etelä-Pohjanmaa, numero 227, Suomen Keskusta
" Hyvän elämän puolesta Etelä-Pohjanmaalla".
Aulikki Kuisma, MMM, agronomi ja opettaja
Maaseutuyrittäjä ja yrittäjä
Satakunta, numero 90, Suomen Keskusta
Perheeseeni kuuluvat aviomiehen lisäksi kolme aikuista lasta perheineen. Olen toiminut pitkään koulutuspäällikkönä ja oppilaitosten hallinnossa. Tällä hetkellä toimin maaseutuyrittäjänä ja yrittäjänä.
Tehdään Satakunnasta jatkossakin elinvoimainen ruokamaakunta. Tapahtumien tarjoiluissa ja sote-palveluiden yhteydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää satakuntalaisista raaka-aineista valmistettua terveellistä ja turvallista lähiruokaa. Puolustan lähipalveluja. Jokaisessa kunnassa tulee olla oma terveysasema ja täydelliset ennaltaehkäisevän terveys- ja sosiaalitoimen palvelut. Mielenterveyspalvelujen tulee olla ihmisten saatavilla oikea-aikaisesti ja edullisesti. Kukaan ei saa jäädä yksin!
Arvostan koulutusta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintäänkin ammatillinen koulutus tai osatutkinto. Hoitajien ja pelastajien koulutusta tulee kehittää entistä parempaan ja houkuttelevampaa suuntaan. Sosiaali- ja terveysalan työoloja tulee kehittää niin, että tekijät viihtyvät työssään ja jaksavat työskennellä omalla alallaan. Ammattilaisia tulee kouluttaa ja palkata riittävästi, jotta ihmisillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Pelastustoimi; ammatti- ja sopimuspalokunnat tulee säilyttää siellä, missä ihmiset elävät, asuvat ja toimivat. Vastustan maakuntaveroa. Hyvinvointialueiden talous tulee turvata veroja lisäämättä järkeistämällä hyvinvointialueen toimintaa. Tarvitaan ennakkoluulotonta, luovaa ja rohkeaa palvelujen uudistamista, jotta raha saadaan riittämään lähipalveluista tinkimättä. Kaikkia suomalaisia tulee kohdella tasapuolisesti.
Kristiina Kalanti, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Länsi-Uusimaa, numero 714, Kristillisdemokraatit sit.
Olen terveystieteiden maisteri (TtM), laillistettu ravitsemusterapeutti. Aiemmalta koulutukselta myös sairaanhoitaja. Olen Lohjan Sote-lautakunnan varajäsen. Työurani olen tehnyt monipuolisissa ja kiinnostavissa tehtävissä terveydenhuollossa niin julkisella kuin yksityisellä puolella ja myös liike-elämässä. Asun Lohjalla. Olen naimisissa ja kolmen aikuisen lapsen äiti.
Aluevaaleissa tärkeäksi näen kattavien sote-palvelujen sekä palo- ja pelastustoimen palvelujen takaamisen jokaiselle suomalaiselle 0 v. - yli 100 vuotiaisiin. Eri ihmis- tai potilasryhmiä ei tule asettaa vastakkain, vaan Suomessa jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa tai apua oikea-aikaisesti niitä tarvitessaan. Ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään terveydenhuoltoon tulee panostaa. Näihin kuuluu myös ravitsemusterapiapalvelut niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Laillistettuja ravitsemusterapeutteja on Suomessa, mutta virkoja on merkittävästi liian vähän.
Aluevaltuustoihin tarvitaan henkilöitä myös isojen kaupunkien ulkopuolelta, sillä asumisen edellytykset lähipalveluineen tulee turvata myös isojen keskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin lisäksi huolehdittava mahdollisuudesta käyttää yksityisen - sekä kolmannen sektorin palveluita joustavasti. Samalla tuetaan yrittämistä ja niiden tarjoamia työpaikkoja. Hoitohenkilökunnan palkkausta ja työoloja parannettava.
Lisää ajatuksistani löydät: https://www.facebook.com/profile.php?id=100014537341807 ja www.kd.fi/lansiuusimaa