Luottamusmiestoiminta

Kuka edustaa työntekijöitä työsuhdeasioissa työpaikoilla? Mitä heidän tehtäviinsä kuuluu? Miten julkinen ja yksityinen sektori eroavat toisistaan?

Luottamusmiestoiminta työpaikoilla

Mitä luottamusmiehet tekevät?

Luottamusmies valvoo edustettaviensa etuja työpaikallaan.

Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Hän huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutostilanteissa ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä.

Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa ja on osaltaan mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden sekä työnantajan kanssa. Vaikka luottamusmies edustaa neuvotteluissa ensisijaisesti järjestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä, hän voi yhteistoimintaneuvotteluissa kuitenkin edustaa myös koko henkilöstöä.

Luottamusmies saa tehtäväänsä koulutuksen ja hänellä on oikeus osallistua tehtäväänsä kuuluviin koulutuksiin työajallaan. Luottamusmiehen tukena toimivat ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen asiantuntijat, joihin luottamusmiehet pitävät usein säännöllisesti yhteyttä.

Luottamusmiehet ovat osa julkisen sektorin työehtosopimusjärjestelmää

Luottamusmiesten käyttö julkisen sektorin työpaikolla on työmarkkinaosapuolten (esim. JUKO ja Kuntatyönantajat) tekemiin työehtosopimuksiin perustuva menettely, jossa työntekijöillä on oikeus valita työpaikalle luottamusmies edustamaan heitä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmiessopimuksiin perustuva järjestelmä koskee järjestäytyneitä työntekijöitä kunnan, valtion ja yliopiston sektoreilla.

Kunkin organisaation sisäinen luottamusmiessopimus määrittelee mm. luottamusmiesten määrän ja edustukset tarkemmin. Jokainen henkilöstöryhmä (JUKO, JHL, Pardia) valitsee oman luottamusmiehen tai luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehen/-miehet. Lisäksi valitaan pääluottamusmies kustakin järjestöstä. Luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki kyseisen ammattijärjestön jäsenet kyseisellä työpaikalla. Vain ylin johto ja työnantajan asemassa toimivat työntekijät on rajattu ulkopuolelle, he eivät voi toimia luottamusmiehinä. On siis huomattava, että esimiesasemassa toimiva voidaan valita luottamusmieheksi.

Koko järjestelmän tavoitteena on työrauhan ylläpitäminen edistämällä työnantajan ja henkilöstön välisiä hyviä suhteita sekä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä.

Ylempien toimihenkilöiden edustajat yksityisellä sektorilla

Yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden paikallisen tason henkilöstönedustusjärjestelmä perustuu toisaalta työehtosopimusten perusteella valittuihin luottamusmiehiin ja toisaalta työsopimuslain perusteella valittuihin luottamusvaltuutettuihin. Luottamusvaltuutettu valitaan niillä sopimusaloilla, jossa ylemmillä toimihenkilöillä ei ole heitä koskevaa normaalisitovaa työehtosopimusta. Tällaisia jäsenkuntamme kannalta tärkeitä ns. sopimuksettomia aloja ovat muun muassa elintarvikeala, kaupan ala ja vakuutusala. Elintarvikealalla voidaan tietyissä tilanteissa valita luottamusvaltuutetun asemaa vastaava YTN-ETL perussopimuksen tarkoittama luottamusmies.

Ylempien toimihenkilöiden paikallistason henkilöstönedustaja voi siten olla:

• Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tai sen jäsenjärjestön solmiman työehtosopimuksen mukainen luottamusmies tai yhteyshenkilö
• työsopimuslain tarkoittama luottamusvaltuutettu (alat, joilla ei ole omaa ylempiä koskevaa työehtosopimusta)
• Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n solmiman Perussopimuksen mukainen yhteyshenkilö

Luottamusmies (yhteyshenkilö) edustaa työpaikan ylempiä toimihenkilöitä kaikissa työsuhdeasioissa sekä työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hänellä on myös oikeus tehdä työehtosopimuksen puitteissa paikallisia sopimuksia, jotka sitovat työpaikan ylempiä toimihenkilöitä. Työehtosopimusten mukaan luottamusmiehen tulee olla järjestäytynyt YTN -liittoon tai sopijapuolena olevaan työntekijäjärjestöön (Agronomiliitossa esim. neuvonta-alan runkosopimus).

Luottamusvaltuutetun tehtäväkenttään kuuluvat työlainsäädännössä säädetyt työntekijöiden edustajan tehtävät. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Valtuutus on aina annettava erikseen. Vastaavaa erillistä valtuutusta ei sen sijaan tarvita, kun Perussopimuksen mukainen yhteyshenkilö edustaa ylempiä toimihenkilöitä.

Perussopimuksen perusteella valitut yhteyshenkilöt toimivat työpaikan ylempiä toimihenkilöitä yhteisesti koskevissa työsuhdeasioissa ylempien toimihenkilöiden edustajina. He voivat toimia myös yksittäistä työsuhdetta koskevassa kysymyksessä ylemmän toimihenkilön edustajina, mutta tällöin tarvitaan ylemmän toimihenkilön erillinen valtuutus. Samanlaisen valtuutuksen he tarvitsevat myös paikallisten sopimusten tekoon. Suosittelemme, että Perussopimuksen mukainen yhteyshenkilö valitaan aina samalla työsopimuslain mukaiseksi luottamusvaltuutetuksi. Näin mahdollistetaan joustavampi paikallinen neuvottelu ja varmistetaan neuvottelijan tuekseen tarvitsema laajennettu irtisanomissuoja.

Myös yksityissektorilla järjestelmän tärkeimpänä tavoitteena on työrauhan ylläpitäminen edistämällä työnantajan ja henkilöstön välisiä hyviä suhteita sekä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä. Henkilöstönedustajien tukena toimivat YTN:n ja liittojen asiantuntijat. Henkilöstönedustajille on tarjolla myös koulutusta.

Lue lisää JUKOn ja YTN:n verkkosivuilta. Lisätietoa myös Agronomiliiton yksityissektorin edunvalvonnan sivuilta.

Millaista on toimia luottamusmiehenä kuntasektorilla ja uusilla hyvinvointialueilla?

Lue kattava tietopaketti ja henkilöhaastatteluja Kuntatiimistä.