Risto Artjoki - EU politiikan taituri
- Kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri
- Pitkänlinjan EU-vaikuttaja
- Toiminut maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkönä sekä EU-komissaari Olli Rehnin kabinetissa
- MMM, maatalousekonomian pääaineesta
1. Kuka tai mikä on vaikuttanut uraasi eniten?
Parasta, mitä työuran alussa voi tapahtua, on saada hyvä esimies, jonka toiminnasta oppii itse ja joka myös osaa ohjata uuden työntekijän aktiviteetteja oikeaan suuntaan. MTK:ssa ensimmäinen esimieheni oli Jarmo Vaittinen, josta sittemmin tuli maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö. Hänellä oli tarjota hyviä pelkistettyjä toimintamalleja niin median, organisaatioiden kuin ihmistenkin kanssa toimimiseen -sekä kärsivällisyyttä nuorten ja toisinaan liiankin innokkaiden tulokkaiden opastamiseen. Hänellä oli loistava kyky tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan oikeiden tahojen kanssa.
2. Miten sinusta tuli oman alasi asiantuntija?
Omaan uraani on liittynyt keskeisesti EU. Siihen liittyvän osaamisen kannalta keskeisintä alussa oli viiden kuukauden harjoittelu Euroopan komission maatalousosastolla syksyllä 1993. Tuolloin opin toimimaan kansainvälisessä ympäristössä ja ymmärtämään kansainvälisten organisaatioiden toimintatapoja. Brysselissä tuli myöhemmin asuttua yli 15 vuotta, jolloin EU-kokemusta kertyi myös monessa muussa roolissa.
3. Onnistuminen josta olet ylpeä urallasi?
Ministeri Jari Koskisen johdolla käytyihin edellisen kierroksen CAP-neuvotteluihin, ja siihen liittyvään rahoituskehysratkaisuun, olen kohtuullisen tyytyväinen. Meillä oli hyvä tiimi, jonka kanssa jaksettiin painaa. Ministeri Petteri Orpon johdolla neuvotellut kompensaatiot Venäjän tuontikiellosta suomalaisille maidontuottajille oli myös EU:n maatalouspolitiikan historiassa varsin ainutlaatuinen ratkaisu. Yhteisistä rahoista maksettiin neljän maan maidontuottajille korvausta komission päätöksellä. Alkuun moni epäili, onko se ylipäätään mahdollista neuvoston asetusten toimivaltuuksien puitteissa. Kovan väännön jälkeen oli.